Maailman paras maa – myös kv-osaajille?

Työn uudistajat -podcast pureutuu suomalaiseen työelämään ja sen uudistumiseen – ilman juhlapuheita ja poliittista jargonia! Sarjan kahdeksannessa jaksossa Anu Ahokas keskustelee kansainvälisten osaajien rekrytoinnista StaffPointin kansainvälisten toimintojen johtajan Jenny von Knorringin ja Keskon päivittäistavarakaupan ja konsernin yhteisten toimintojen HR-johtajan Laura Kamtsanin kanssa.

Suomeen kaivataan lisää työperäistä maahanmuuttoa. Tämä vaatii työnantajilta rohkeutta muokata työarkeaan monenlaisten työntekijöiden tarpeiden mukaan. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Entä ovatko suomalaiset työnantajat valmiita uudistumaan?

Yrityksillä on vaihtelevia valmiuksia rekrytoida kansainvälisiä osaajia
Jenny von Knorring näkee, että suomalaisilla yrityksillä on edelleen varovaisuutta kansainvälisten työntekijöiden palkkaamisessa. Se, kuinka innokas yritys on joustamaan esimerkiksi työkielestä, vaihtelee paljon yritysten väillä.

Suomessa on kuitenkin myös paljon yrityksiä, joilla on hyvät valmiudet aloittaa kansainvälinen rekrytointi. Von Knorring nimeää tärkeäksi sen, että yritys on valmis rehellisesti tarkastelemaan, mitä panostuksia kansainvälisten osaajien rekrytointi juuri omalta yritykseltä tulee vaatimaan. Monissa yrityksissä kansainväliseen rekrytoinnin tai jo Suomeen muuttaneiden maahanmuuttajien palkkaaminen onnistuu hyvinkin pienellä vaivalla.

Suomalainen kaupan alan toimija K-ryhmä on panostanut jo useammissa toiminnoissaan maahanmuuttajien palkkaamiseen. Laura Kamtsan kertoo, että K-ryhmä pitää tärkeänä löytää töihin parhaat osaajat. Tämän takia tehtäviä halutaan tarjota suomen lisäksi myös työkielenä englanti aina kuin se vain on mahdollista. Eniten kansainvälisiä osaajia palkataan K-ryhmässä digi- ja IT- ja logistiikan työtehtäviin sekä K-Citymarketien henkilöstöön.
” Myös meidän asiakaskuntamme moninaistuu. Sitä kautta on tärkeää, että myös henkilöstö moninaistuu”, Kamtsan muistuttaa.

Työkielihaasteisiin kannattaa valita uusi asenne

Suomalaiset työnantajat pitävät usein kieltä kv-rekrytoinnin suurimpana ratkottavana haasteena. Jenny von Knorring kuitenkin muistuttaa, että jokainen kielenosaaja sekä jokainen uusi kieli työyhteisössä ovat rikkaus. Käytännössä se avaa aina mahdollisuuden uusiin asiakkuuksiin.
Monikielinen työyhteisö vaatii työnantajalta kuitenkin myös panostuksia. Työhön liittyvien materiaalin kääntäminen sekä perehdytysten tekeminen työntekijän äidinkielellä tai muulla tutulla kielellä, ovat konkreettisia askelia kohti toimivaa sekä turvallista työyhteisöä.

K-ryhmässä kielihaastetta on lähestytty erilaisesta näkökulmasta. K-Citymarketeissa on pilotoitu ohjelmaa, jossa työntekijät voivat opiskella työn ohessa suomen kieltä. Ohjelmaan valitut työntekijät suorittavat liiketalouden perustutkinnon ja tekevät siihen liittyvän työharjoittelun Citymarketeissa. Työharjoittelu auttaa myös saamaan arkista harjoitusta uudelle kielitaidolle. Ohjelman tavoitteena on työllistää osallistujat Keskolle pitkäaikaisesti.

”Palautteet tästä ohjelmasta ovat olleet positiivisia. Niin meidän esihenkilöiltämme kuin työyhteisöstäkin sekä ohjelmaan osallistuneilta”, Kamtsan kertoo.

Niissä tiimeissä, joissa kaikki eivät puhu suomea, Keskolla on valittu työkieleksi englanti. Tärkeää onkin, että keskeiset materiaalit ja esimerkiksi lounasravintolan ruokalistat on käännetty englannin kielelle.
”Tärkeää on rohkaista koko työyhteisöä ottamaan huomioon ei-suomea puhuvat kollegat ja käyttämään itselle vierasta kieltä”, Kamtsan kertoo.

Suomi houkuttelee hyvänä työnantajamaana

Monissa suomalaisissa yrityksissä kansainvälinen rekrytointi alkaa kiinnostaa viimeistään silloin, kun työvoimapula alkaa vaivata. Mutta miten yritysten tulisi toimia, että omaan osaajajoukkoon saisi kaikkein parhaimmat työntekijät?

”Helpoin vastaus on, että yrittäkää mennä toisen henkilön kenkiin. Miltä tuntuisi itse tulla uuteen tilanteeseen, uuteen maahan, jossa on uusi kieli. Tietyllä tavalla uusi mielikin. Sen kautta voi avata, mitkä ovat [työnantajalle] ne tarpeelliset ensiaskeleet”, Jenny von Knorring sanoo.
Työnantajan ei kannata jäädä yksin vaikeiden kysymysten kanssa. Kansainvälisten osaajien rekrytointiin voi kouluttautua sekä saada apua.
Jenny von Knorring on työssään kuullut kansainvälisten osaajien kehuvan Suomea ja suomalaisia työnantajia luotettavuudesta. Työelämässä sovituista asioista pidetään kiinni. Suomalaisten sanotaan olevan hitaasti lämpeneviä, mutta lopulta syntyneet aidot ihmissuhteet kestävät aikaa. Työnantajat onnistuvat, kun heillä on rohkeutta ja kykyä luoda samankaltaiselle luottamukselle perustuvia suhteita työntekijöihinsä.

Kuuntele koko jakso tästä
Ja koko Työn uudistajat -podcastia Spotifyssa