Stressi – työelämän uuvuttaja vai mahdollistaja?

__Työn uudistajat -podcast pureutuu suomalaiseen työelämään ja sen uudistumiseen – ilman juhlapuheita ja poliittista jargonia! Sarjan kymmenennessä jaksossa keskustellaan siitä, miten stressin voi valjastaa työelämässä hyvään. Anu Ahokas saa vieraakseen psykologian tohtori Laura Sokan. __

Stressi kertoo, että pelissä on jotakin itselle tärkeää

Stressi on sana, johon törmää usein arkisissa keskusteluissa ja työhyvinvointipuheessa niin työpaikoilla, mediassa kuin vapaa-ajallakin. Erityisesti stressi korostuu nuorten työelämäpuheessa. Tällä hetkellä nuorten suurin sairaspoissaolojen syy ovat mielenterveyden häiriöt.
Stressi nousi esiin myös StaffPointin toteuttamassa Nuorten työelämäodotukset ja pelot -selvityksessä. Kyselyymme vastasi yli 1100 alle 25-vuotiasta nuorta. Selvityksessä vastaajat saivat kuvailla omin sanoin työelämään liittyviä pelkojaan ja ylivoimaisesti suurimmaksi huolenaiheeksi nousi stressi.

Laura Sokka tunnistaa, että stressistä on tullut muotisana, jota käytetään kuvamaan monenlaisia vaikeita tunteita.

”Me jokainen käytetään sitä sanaa omalla tavallamme. Yhdelle se voi olla sitä, että ei tiedä mitä laittaisi aamulla päälle tai ei löydä koulukamoja. Toiselle se stressi voi olla huolta ikääntyvien vanhempien sairastamisesta. Silti me käytetään siitä samaa sanaa”, Sokka huomauttaa.
Kun stressi-sanasta tulee hankalasti määriteltävä ikävien tunteiden kattotermi, se alkaa tuntua ylitsepääsemättömältä vastustajalta. Sokan mukaan arkisessa puheessa unohdetaan usein myös stressin hyvät puolet. Hän itse kuvaakin mielellään stressiä reaktioksi kehossa ja mielessä, joka syntyy silloin kun pelissä jotakin itselle tärkeää.

Laura Sokka kritisoi stressipuhetta, jossa korostuu sen välttely. Tosiasiassa stressi kuuluu kaikkien elämään, eikä sitä ole mahdollista päästä eroon.

”Me koetaan stressiä vain niistä asioita, joista välitämme. Jos meille sanotaan, että sitä pitäisi välttää ja huomio menee siihen, tulee itseasiassa etääntyneeksi niistä itselle tärkeistä asioista. Myös stressistä eroon pääsemisestä tulee yksi stressin aihe lisää.”

Auta alaista tai kollegaa keskittymällä stressin sijaan itse työhön
Stressistä voi olla työntekijöille haittaa, mutta myös hyötyä. Laura Sokka näkisi tärkeäksi, että stressiä ymmärrettäisiin monimutkaisena ilmiönä, joka voi vaikuttaa hyvinvointiimme monella tapaa. Niin työnantajien kuin työntekijöidenkin tulisi miettiä, miten stressin hyviä vaikutuksia ruokittaisiin ja terveyshaitat minimoitaisiin.

Se, miten suhtaudumme stressiin, opitaan jo lapsena lähiympäristöstä. Tämän jälkeen näkökulma stressiin kehittyy, kun kohtaamme töissä ja muuten elämässä erilaisia suhtautumistapoja kuormittaviin elämäntilanteisiin tai kiireeseen. Laura Sokka puhuu tutkimukseen perustuen vaikuttavista toisista.
”Vaikuttavia toisia voi olla esimerkiksi esihenkilö, urheiluvalmentaja nuoruusvuosilta tai lääkäri, jonka vastaanotolla olet ollut. Jos olet itse esihenkilö, sinä olet vaikuttava toinen firmasi työntekijöille”, Sokka sanoo.

Jos johtaja osaa vaikeissa tilanteissa keskittyä ongelman ratkomiseen, hän näyttää esimerkkiä, ettei kuormittavassa tilanteessa tarvitse lamaantua. Myös jokainen työntekijä voi vaikuttaa työympäristöönsä valitsemalla, miten reakoi kiireeseen ja muihin paineisiin.

Nimeä tunne ja elä sen kanssa

Laura Sokka pitää hyödyllisenä sitä, että työelämän haasteet hyväksytään. Omaa tunnereaktiotaan haastavaan tilanteeseen voi hallita nimeämällä itselleen, miksi tilanne työpaikalla tuntuu stressaavalta.

”Joskus kysyn ihmisiltä, että jos stressi-sanan korvaisi jollain muulla, mikä se sana olisi? Moni tuo esiin ahdistusta, jännitystä, turhautumista ja pelkoa. Jollekin se voi olla myös jotakin innostavaa. Jos sille stressille löytyisi juuri siihen tilanteeseen sopiva tunnesana, päästään paremmin kiinni siihen mikä tilanteessa oikeastaan stressaa”, Sokka vinkkaa.

Jos ihminen alkaa nähdä stressin voimavarana, siitä ei tutkimuksen mukaan aiheudu terveyshaittoja. Stressinsä hyvin hallitseva työntekijä tai johtaja on myös rakentava tiimityöskentelijä, sillä hän osaa lamaantumisen auttaa itsensä lisäksi myös muita. Myönteisesti stressiin suhtautuvan ihmisen keho palautuu stressistä nopeammin kuin heille, jotka pelkäävät työelämän kuormitusta.

”Se ei tarkoita sitä, että stressin kokeminen alkaisi tuntua hyvältä. Sehän voi olla hyvinkin ahdistava tunne, mutta se ei enää tunnu ongelmalta joka pitää ratkaista pois. Sen sijaan stressin kanssa oppii elämään, tanssimaan ja käyttämään sen hyödyksi.”

Kuuntele koko jakso tästä.
Ja koko Työn uudistajat -podcastia Spotifyssa.