Z-sukupolvi pelkää työelämän stressiä

Työn uudistajat -podcast pureutuu suomalaiseen työelämään ja sen uudistumiseen – ilman juhlapuheita ja poliittista jargonia! Kuudennessa jaksossa keskustellaan nuorten työelämäodotuksista- ja peloista. Anu Ahokas saa vieraakseen Stockmannin Chief People & Culture Officer Riikka Mattilan sekä yrittäjä, kunnallisvaikuttaja ja kauppatieteen ylioppilas Anton Hietsillan.

Stressiä pelätään jo kouluajoista alkaen

Nyt työelämään saapuva Z-sukupolvi eroaa aiemmista sukupolvista arvoiltaan ja odotuksiltaan. Tuhansia nuoria vuosittain työllistävä StaffPoint on toteuttanut Nuorten työelämäodotukset ja pelot -selvityksen, jonka mukaan nuorten työelämäpeloissa korostuu stressi. Työelämältä odotettaan yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä ja avoimuutta, myös tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä korostui.

Z-sukupolven edustajan ura koostuu todennäköisesti useista eri työpaikoista, jopa 15–20 eri työpaikasta elämänsä aikana. Sekä Mattila ja Hietsilta tunnistavat nämä pelot ja odotukset.

”Pelko stressistä voi juontua jo koulumaailman paineisiin ja huoleen siitä, onko työelämä tätäkin rankempaa. Nuoret kokevat, että ensin on saatava peruskoulusta hyvät paperit, jotta pääsee lukioon ja lukiosta taas eteenpäin. Onnistumisia tarvitaan siis jatkuvasti vuodesta toiseen”, Hietsilta pohtii.

Koulumaailmaa voisikin kehittää uuteen suuntaan: ei ole tärkeintä, että osaa jokaisen nippelitiedon vaan arvoa on resilienssillä sekä työyhteisötaidoilla. Mattilan mukaan olennaista peloille on se, miten nuorten vanhemmat puhuvat työelämästä. Tuodaanko töitä esimerkiksi paljon kotiin ja onko koko työelämäpuhe negatiivista? Työnantajatkin voivat tehdä osansa sen eteen, etteivät nuoret uupuisi tai kompastuisi jo työuran alussa mielenterveyshaasteisiin.

”On tärkeää, että jokainen saa omia kykyjä ja motivaatiota vastaavan työn. Kun tavoitteet ovat selkeät, omaa onnistumista ei tarvitse jännittää. Nuoret tarvitsevat tukea ja perehdytystä, mutta arvonsa on myös mukavilla työkavereilla sekä uusien mahdollisuuksien tarjoamisella”, Mattila vinkkaa.

Myös sosiaalinen media luo nuorille erilaisia odotuksia ja sosiaaliset ympyrät pirstaloituvat laajalle. Nuori voi kokea, ettei hänen tulevaisuutensa vaikuta ollenkaan niin valoisalta verrattuna siihen, mitä hän sosiaalisesta mediasta näkee.

”Some on rakennettu luomaan epärealistisia odotuksia, sillä ihmiset jakavat siellä vain itselleen suotuisia asioita”, Hietsilta napauttaa.

Z-sukupolvi kaipaa perehdytystä ja selkeitä tavoitteita

Työelämään saapuvat nuoret ovat vasta kartoittamassa omaa ammatillista identiteettiään ja osaamistaan. TAT:n tekemän tulevaisuusraportin mukaan ne nuoret, jotka uskovat heillä olevan tarvittavat tiedot työelämässä menestymiseen, ovat astumassa innolla työelämään. Jos taas nuori kokee, että taidot ovat puutteelliset, työelämää ei odoteta innolla. Z-sukupolvi siis todella kaipaa ohjausta ja aktiivista palautetta työuran alussa. Avainasemaan nousee perehdytys ja varhaiset työelämäkokeilut:

”Nuorilla voi olla vaikea löytää ensimmäisiä töitä, mutta työelämään olisi tärkeä päästä tutustumaan. Stockmann tarjoaa nuorille jo lyhyitä TET-harjoitteluita ja ne tarjoavat parhaimmillaan hyvän ja turvallisen kokemuksen työelämästä. Kesätöihin tulevien kanssa on tärkeä muistaa huolellinen perehdytys, jota tietysti me kaikki tarvitsemme jatkuvasti”, Mattila kertoo.

Viimeisimmän Nuorisobarometrin mukaan nuoret tapaavat nykyään merkittävästi vähemmän kavereitaan. Vuonna 1994 jopa 84 % nuorista kertoi tapaavansa kavereita päivittäin, nykyään vain 60 %. Tämä voi heijastua myös odotukseen siitä, että myös työpaikalta saadaan yhteisöllisyyden kokemusta.

”Täytyy kuitenkin muistaa, että yhteydenpito kavereihin on teknologian avulla jatkuvaa. Mutta tämä yhteisöllisyyden kaipuu on osa isompaa trendiä siitä, että kaikesta halutaan yhteenkuuluvuutta ja omistajuutta. On tärkeää saada kokea olevansa yhteisöä, joka tekee positiivista muutosta”, Hietsilta sanoo.

Jakson lopuksi Mattila ja Hietsilta painottavat, että voimme ottaa nuorilta myös paljon oppia: nuoret nimittäin kohtaavat työelämässä ihmiset ajatusten ja tekojen pohjalta, ei esimerkiksi iän, sukupuolen tai koulutuksen kautta.

Kuuntele koko jakso tästä
Ja koko Työn uudistajat -podcastia Spotifyssa