Siirry sisältöön
Petri Parjanen
Takaisin

StaffPoint Executiven Petri Parjanen: ”Interim tarjoaa ratkaisun myös muutoksissa”

Petri Parjanen liittyi StaffPoint Executiven ammattilaisten joukkoon toukokuussa 2023. Merkittävän johtamiskokemuksen eri teollisuuden aloilta kerännyt Parjanen aloitti uransa työ- ja organisaatiopsykologina ja rekrytointikonsulttina.

Viimeiset parikymmentä vuotta Petri Parjanen on toiminut henkilöstöjohdon vastuissa niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin organisaatioissa. Toimialakokemusta on kertynyt IT-puolelta, arvopaperivälityksestä, metallien jalostuksesta, metsäteollisuudesta, kaivostoiminnasta, kemian prosessiteollisuudesta sekä tuoreimpana henkilöautoihin ja raskaaseen liikenteeseen akkuja ja akkujärjestelmiä valmistavan teollisuuden parissa.

Mikä sai pitkän linjan henkilöstöjohtajan palaamaan rekrytoinnin pariin? ”Hyvä kysymys! Näen suorahakualalle palaamisen paluuna johtamisen, organisaatioiden ja työyhteisöjen kehittämiseen. Oikeilla henkilö- ja johtajavalinnoilla pystytään kehittämään organisaatioiden toimintaa ja viemään muutoksia eteenpäin”, Parjanen perustelee.

StaffPointin toiminnassa häntä kiinnosti erityisesti mahdollisuus tehdä sekä johtaja-arviointeja että suorahakuja, sekä toimia interim- eli vuokrajohtajapalvelun parissa.

Vuokrajohtajapalvelut ovat mielestäni tulevaisuuden ala ja niitä voisi käyttää enemmänkin esimerkiksi tilanteissa, joissa yritys tarvitsee vahvistusta osaamiseen tai tukea muutostilanteeseen”, Parjanen kertoo. ”Minua kiehtoo myös projektiluontoinen työskentely esimerkiksi kehitysprojektien parissa – siitä minulla on laaja-alaista kokemustakin”, hän jatkaa.

Interim voi keskittyä ydintehtäväänsä

Parjanen suoritti MBA-tutkintonsa Henley Business Schoolissa ja teki opintoihinsa ja strategiseen johtamiseen liittyen selvitystä mm. interim-markkinoista. Muutos näkyy Parjasen mukaan markkinassa palveluntarjoajien ja interim-ehdokkaiden määrän kasvussa.

”Joitakin vuosia sitten interim-ammattilaisena toimiminen nähtiin usein vain väliaikaisena ratkaisuna, jos olit esimerkiksi ’töiden välissä’. Nykyään se on jo useille tietoinen uravalinta. Halu toimia itsenäisenä yrittäjänä selkeiden ja määräaikaisten projektien parissa on lisääntynyt. Interiminä pääsee keskittymään olennaiseen, ja tyypillisesti kasautuvat oto-hommat ja rönsyt jäävät vähemmälle”, Parjanen perustelee.

Petri Parjasen mielestä moni hukkuu tänä päivänä juuri tähän ylimääräiseen tekemiseen, jossa oman vastuualueen hoitamisen ympärille muodostuu organisoimatonta oheistyötä, kuten selvityksiä, palavereita, keskeytyksiä ja paljon muuta. ”Joskus se osa työstä, jonka itse kokee tärkeimmäksi, voi jäädä näiden jalkoihin. Se aiheuttaa turhautumista ja uupumista.”

Interim-ammattilaisella on selkeä asiakkaan määrittelemä tehtävä, jota mitataan ja arvioidaan. Motivaatio syntyy tehtävän haasteesta, uudesta toimialasta sekä muutoksen tai projektin läpiviemisestä. Asema tai status ei ole merkityksellistä, kunhan tehtävän vaatimat päätöksentekovaltuudet ovat riittävät. Työ on itsenäistä, muttei kuitenkaan ”irrallisesti”, sillä työtä tehdään osana työyhteisöä ja useimmiten jotakin ryhmää johtaen. Kun tehtävä on hoidettu, tekijä vapautuu uusille mahdollisuuksille. ”Työura voi koostua erilaisista tehtävistä, kokemuksista, projekteista tai esimerkiksi vaativien tilanteiden läpiviemisestä. Sen ei tarvitse olla lineaarinen jatkumo yhdessä organisaatiossa tai samoissa tehtävissä. Harvemmin se on enää mahdollistakaan – tai edes toivottua”, Parjanen toteaa.

Johtaminen on valintakysymys

Petri Parjanen on pitkäaikaisena henkilöstöjohtajana ja psykologina huolissaan nykypäivän työelämän kuormittavuudesta. ”Tekemistä on määrällisesti paljon ja sitä tulee myös vapaa-ajalle kannettavaksi enemmän kuin ihmiset jaksavat kantaa.”

Hän uskoo, että pystyy uudessa roolissaan Senior Advisorina vaikuttamaan työelämän kehittämiseen olemalla johdon tukena henkilövalintojen kautta. ”Liikkeelle lähdetään siitä, että rekrytoinnin yhteydessä pohditaan, mikä on johtamisen tahtotila ja millaista toimintakulttuuria yrityksessä halutaan edistää.”

Parhaimmillaan johtaminen elää arjessa ja katsoo tulevaisuuteen. Roolit ja toimintatavat elävät tilanteiden ja toimintaympäristön tarpeiden sekä tavoitteiden mukaan. Tuloksia voidaan saavuttaa monenlaisella johtamisella. Myös johtajien persoonat ja omat henkilökohtaisetkin motiivit vaikuttavat pitkälti siihen, mitä organisaatioissa tapahtuu. Lopulta on kuitenkin valintakysymys, tavoitellaanko niitä luottamuksen, vuorovaikutuksen ja positiivisen yhteistyön kautta vai esimerkiksi kontrolloivammalla tavalla, johtoa ja henkilöstöä kuormittaen, 24/7-mentaliteetilla.

Parjasen mukaan mikään ei ole niin varmaa kuin muutos, eikä mikään yritys ole jatkuvasti stabiilissa tilassa: ”Työn profiili, tiimi ja tavoitteet voivat muuttua matkan varrella, mutta me osaamme auttaa yritystä hahmottamaan heidän tilansa sekä mihin he osaamista tarvitsevat. Löydämme sellaisen henkilön, jolla on kykyä ja kapasiteettia ’matchata’ firmaan ja toimintaympäristöön tehtäväkohtaisia osaamisvaatimuksia ja tavoitteita unohtamatta.”

Vahva näkemyksellisyys syntyy suurten toimintojen rakentamisesta

Petri Parjasen näkemyksen taustalla on vankka kokemus suurista muutosprojekteista sekä toimintojen rakentamisesta ja käynnistämisestä. ”Esimerkiksi jossain vaiheessa uuden toiminnon rakentamista on huomattu, että nyt mennäänkin jo ihan eri bisnekseen mukaan ja tuotakin osaamista pitää vahvistaa. Tällä kokemuksella on hyvä lähteä keskustelemaan yritysten tilanteesta ja johdon kanssa siitä, mikä heidän agendansa on ja mihin suuntaan he ovat yritystä viemässä.”

Esimerkki suuresta muutosprojektista Parjasen uralla on Terrafame, joka aloitti käytännössä konkurssiin menneen yhtiön pohjalta. Operaatio ja kaivostoiminta olivat täysin sammuksissa: ”Surkeimmillaan siellä oli vain kylmä kaivos, seisova prosessi ja valtava pihamaa-alue, ja päällä valtava julkisen matalapaineen pilvi.”

Hankkeen ympärille oli kuitenkin saatu erittäin päteviä ja motivoituneita asiantuntijoita ja ulkopuolista konsulttivoimaa. Parjanen kertoo, että tärkeintä alussa on lähtötilanteen kartoitus. Tämän jälkeen tulee miettiä mitä kaikkea tarvitaan, jotta saadaan alulle toimiva firma. ”Usein se tarkoittaa jo ylätasolla satoja ranskalaisia viivoja tarvittavista ja perustettavista asioista. Kun pohjakartta alkaa olla vähän valmis, täytyy miettiä, että kuka tekee nämä työt”, Parjanen avaa, ja jatkaa: ”Resursointi pitää miettiä. On löydettävä osaavat henkilöt, jos heitä ei ole valmiina – ja harvoin on.” Asioita ei voida kuitenkaan suunnitella loputtomiin, vaan toimintaa pitää aloittaa jo matkan varrella, täydentää ja organisoida uudelleen ehkä useampaankin otteeseen.

Parjanen alleviivaa, että johdon pitää itsekin uskoa onnistumiseen, jotta positiivinen ilmapiiri tekemiselle voi syntyä. ”Pitää miettiä, millä tavoin viestitään ja miten saadaan ryhmä toimimaan ja motivoitumaan. Miten työstä saadaan tekijöilleen mielekästä ja merkityksellistä, miten luodaan luottamusta niin henkilöstön kuin ulkoisten sidosryhmienkin keskuuteen. Terrafamen tilanteessa henkilöstön me-henki, sinnikkyys ja halu onnistua kantoivat yhtiön kehittymistä oikeaan suuntaan. Pienet voitot ja konkreettiset saavutukset kannattaa tuoda esille ja antaa palautetta asioista, joihin omalla tekemisellä voi vaikuttaa.”

”Vallitseva maailmantilanne vaikuttaa tietysti kaikkeen, kuten teknologian riittävyyteen, raaka-aineiden saatavuuteen tai tuotteiden kysyntään. Kaikkea ei voi ennakoida ja virheitäkin sattuu. Tärkeää on myös, että yksittäisiä työntekijöitä ei syyllistetä toimintaympäristön muutoksista”, Parjanen lisää.

Ratkaisuna HR- ja talousfunktioissa

Petri Parjanen on työssään henkilöstöjohtajana käyttänyt kaikkia StaffPointin palveluita henkilöstövuokrauksesta suorahakuihin, interim-toimeksiantoihin ja johdon valmentamiseen.

”Ensimmäisen kerran tarve interim-palveluille syntyi, kun olimme rakentamassa Valmet Automotivelle akkuliiketoimintojen organisaatiota ja prosesseja. Siinä vaiheessa meillä ei ollut henkilöstö- tai talouspuolenkaan resursseja. Puuttui kokenut henkilö, joka kehittäisi budjetoinnin systematiikkaa ja talouspuolen järjestelmiä. Interim-ammattilainen sopi tilanteeseen erinomaisesti, koska kasvu- ja muutosvaihe oli iso ja siinä vaiheessa emme vielä tienneet, millainen organisaatiostamme oli tulossa.”

Interim-ammattilaisen käyttö sopiikin erityisesti tilanteisiin, joissa tulevaisuudesta ei ole vielä varmuutta. ”Kun yritys lähtee kasvamaan reilussa vuodessa parinsadan hengen tuotanto- ja tuotekehitysyksiköstä 1300 henkilön pajaksi, vieläpä keskellä koronapandemiaa ja pääasiakaskunnan eli autoteollisuuden rakennemuutosta, ei selkeää näkemystä siitä, mitä kaikkea tarvitaan, vielä ole. Määrittelimme, mitä pitää tehdä ja palkkasimme interim-ammattilaisen hoitamaan tämän kokonaisuuden. Kun toiminta laajeni, tarvitsimme hieman erilaista tekijää tehdasraportointiin. Siksi seuraava interim-toimeksianto sopi hyvin siihenkin kohtaan.” Parjanen kertoo kokemuksestaan.

Interim-ammattilainen valitsee itselleen sopivan vaiheen työskennellä. ”Osa interimeistä tekee uraa, jossa he menevät toiminnon alkupisteeseen ja rakentavat sen kuntoon. Sitten he menevät taas seuraavaan paikkaan ja aloittavat alusta. Toisille taas sopii jo olemassa olevien asioiden kehittäminen ja niiden vieminen eteenpäin. Itse kaipaan jo vaihtelua siinä vaiheessa, kun hommat alkavat sujua omalla painollaan”, Parjanen nauraa.

”Interim tekee töitä joka tapauksessa yrityksissä sisältä käsin, ja on sitoutunut tehtävään ja yritykseen.”