Työttömyyttä ja työvoimapulaa? Työn polarisaatio loi haastavan taloustilanteen Suomeen

Julkisuudessa on viime päivinä puhuttu kiivaasti työttömyydestä ja talouskasvusta. Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen sanoi Helsingin Sanomien Lauantaivieras-haastattelussa, että vain 40 000 Suomen työttömistä pystyy oikeasti työllistymään. Työttömiä työnhakijoita on yli 270 000. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne piti sosiaalisessa mediassa julkaisemansa päivityksen mukaan Vartiaisen arviota työttömien ”kyvystä” työllistyä ”käsittämättömänä ja epäinhimillisenä”.

StaffPoint-konserniin kuuluvan Spring House Oy:n toimitusjohtaja Anu Ahokkaan mielestä asia ei ole kovin yksioikoinen.

– En usko, että kenelläkään on kristallipalloa, josta voisi sanoa tarkkoja lukuja ihmisten työllistymismahdollisuuksista. Kannustan jokaista työnhakijaa tarkastelemaan laajasti avoimena olevia työmahdollisuuksia ja kehittämään omaa osaamistaan.

Ahokas muistuttaa, että on tärkeää löytää osaamiselle oikeat kohteet ja auttaa työnhakijoita tunnistamaan omat vahvuutensa.

– Esimerkiksi StaffPoint-konsernilla on monia palveluita, joilla voidaan tehostaa työntekijöiden ja työnantajien kohtaamista. Kaikki lähtee liikkeelle ydinpalvelustamme, eli vuokratyöstä. Meidän tehtävämme on yhdistellä muun muassa työnantajien repaleisiä ja osa-aikaisia tarpeita kokonaisiksi työsuhteiksi. Lisäksi autamme työnhakijaa tunnistamaan omat osaamisensa.

”Koulutusloukku” rakentaa muuria työnhakijoiden ja työnantajien välille

Nykyisen kontrastin työttömyyden ja työvoimapulan välillä ajatellaan juontuvan työn polarisoitumisesta, joka on kansainvälisen rekrytointiyrityksen Randstadin tutkimuksen mukaan alkanut jo 80-luvulla. Polarisaatio on vaikuttanut siihen, että työvoimaa tarvitaan yhä enemmän korkeakoulutusta vaativiin tehtäviin ja palvelualan suorittaviin tehtäviin. StaffPointin toimialajohtajan Ari Kuneliuksen mukaan työttömyyteen vaikuttaakin juuri se, että kyseisten ääripäiden välille jäävät työt ovat vähentyneet.

– Täytyisi satsata enemmän koulutukseen, joka synnyttäisi työntekijöitä korkeakoulutusta vaativiin tehtäviin. Pitäisikin ehkä puhua oikeasti koulutusloukusta, Kunelius toteaa.

Työttömyys ja työvoimapula ovat Kuneliuksen mukaan molemmat osittain alueellisia ongelmia. Joillakin paikkakunnilla on vaikea löytää päteviä osaajia, kun toisilla seuduilla kärsitään työttömyydestä, koska esimerkiksi omistusasunnot ja perhe saattavat sitoa paikkaan, jossa töitä ei ole enää tarjolla.

Automaatio ja digitalisaatio ovat kiihdyttäneet polarisaatiota, vaikka ne lopulta synnyttävät yleensä tarvetta uusille ammateille ja palveluille. Kunelius arveleekin, että Suomen talouskasvun kannalta poliittiset muutokset ovat välttämättömiä.

– Voisiko ajatella esimerkiksi, että ansiosidonnainen käytettäisiin seuraavaan työhön? Sen ansiosta ansiosidonnaista saava työnhakija voisi ottaa vastaan vaikkapa alempipalkkaista työtä ja saisi ansiosidonnaista lisäksi niin, että tulot eivät laskisi. Myöhemmin hän voisi uudessa työpaikassa nousta mahdollisesti samalle tasolle kuin aiemmin, Kunelius ehdottaa.

Kansainvälistyvä työelämä haastaa uudistumaan

StaffPointin valmennusyhtiö Spring House tuottaa monenlaisia osaamisperusteisia ammattikoulutuksia, että työntekijöiden ja yritysten tarpeet kohtaisivat. On olemassa esimerkiksi jopa kolmen päivän tehokkaita lyhytkoulutuksia, joilla henkilö saa valmiuden tarjoilijan työhön. Työvoiman kehityksen kannalta myös Ahokas toivoo päättäjiltä ratkaisuja.

– Jos minulla olisi kolme toivomusta, toivoisin että poliitikot tarkastelisivat kannustinloukkuja, jotka liittyvät ansiosidonnaisiin työttömyyskorvauksiin, joustavoittaisivat jäykänoloista työlainsäädäntöä ja edistäisivät erilaisilla ratkaisuilla työvoiman liikkuvuutta, hän summaa.

Spring House pyrkii valmentamaan lähtökohtaisesti Suomessa asuvia henkilöitä, mutta myös maailmalta tuotava globaali osaaminen nähdään tärkeänä. Maahanmuutolla onkin Kuneliuksen ja Ahokkaan mielestä tärkeä rooli Suomen talouskasvun kannalta.

– StaffPoint on merkittävä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistäjä. Tällä hetkellä StaffPointilla on maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä noin 700, Ahokas kertoo.

– Ilman maahanmuuttajia Suomesta ei löytyisi tarpeeksi palveluammattilaisia, Kunelius lisää.

Kilpailu niin yritysten kuin työntekijöidenkin välillä on yhä kansainvälisempää, eikä työ katso usein enää aikaa tai paikkaa. Siksi työnhakijoiden oma valveutuneisuus, vahvuuksiin keskittyminen ja oman osaamisen kehittäminen on entistä olennaisempaa.

– Spring Housen slogan kuuluu: ”Sinulla on yksi elämä – tee siitä arvokas”, se pätee mielestäni tähänkin, Ahokas tiivistää.