Siirry sisältöön
tyonosaajablogi tyollistaminen
Takaisin

Työllistämisen haasteet selätettävä

Paljon puhutaan siitä, miten vaikeaa on löytää työntekijöitä ja vieläpä osaavia sellaisia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 syyskuussa 214 000, mikä oli 10 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,0 prosenttia, kun se edellisvuoden syyskuussa oli 7,7 prosenttia. Työllisiä oli lähes saman verran kuin edellisvuoden syyskuussa. Kolmannella vuosineljänneksellä (heinä-syyskuussa) työttömyysaste oli 7,7 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,6 prosenttia.

Tähän tilastoon perustuen meillä olisi loistava tilaisuus aktivoida kansalaisia työllistymään uuteen ja mielenkiintoiseen ammattiin, esimerkiksi teollisuuden moninaisissa tehtävissä. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että avaamme katseemme ja mielemme sekä rohkaistumme. Enkä tarkoita vain työnhakijaa, vaan myös meitä työnantajia. Minulla on vahva usko ja näkemys, että maassamme on runsaasti sellaisia kansalaisia ja tahoja, jotka ovat valmiita muutokseen sekä panostukseen niin työpaikkojen luonnin kuin niiden hakemiseenkin suhteen.

Yksi ratkaisu työllistymiseen ja työllistämiseen tulee meidän henkilöstöpalveluihin erikoistuneiden yritysten kautta. Voimme tarjota hyvinkin yksilöityjä palveluita sekä työnantajille että työnhakijoille. Tarjoamme suoran työllistämisen lisäksi myös kattavia palveluita valmennuksen ja koulutuksen kautta.

Lisää koulutusta ja kiinnostavuutta

Vastuu työllisyyden parantamisessa on mielestäni myös oppilaitoksilla. Heidän kauttaan määritellään pitkälti, millaista työvoimaa olisi saatavilla. Lainsäätäjillä on mahdollisuus keventää prosesseja siihen suuntaan, että työllistymisestä, koulutuksesta ja työllistämisestä tehtäisiin eri tahoille mahdollisimman helppoa, esimerkiksi keventämällä tällä hetkinen vallitsevaa liiallista byrokratiaa.

Olisi ensisijaisen tärkeää saada takaisin kiinnostavuus teollisuuden työtehtäviin, kuten hitsaajan ammattiin. Myös koulutuksen lisääminen näihin tehtäviin tulisi aloittaa tämänhetkistä isommalla volyymillä. Mielestäni teollisuuden tuotantotehtävien kiinnostus on laskenut romahduksen omaisesti ja koulutuksen pääpaino suunnattu muihin ammatteihin. Tuotannon osaajia tuodaan nyt esimerkiksi muista EU-maista korvamaan työvoiman tarvettamme, vaikka maassamme asuvia, potentiaalisia työntekijöitäkin olisikin tarjolla. Toki pitää ymmärtää, ettei koulutus ole nopea ratkaisu, eikä edes välttämättä edullinen vaihtoehto, mutta pitkällä tähtäimellä se kantaa varmasti hedelmää.

Työntekijöitä ulkomailta

Toisaalta koulutus ja työttömien kansalaisten aktivointikaan ei poista sitä tosiasiaa, että oma työvoimaamme ei tule riittämään tulevaisuudessa, vaan on edelleen tukeuduttava esimerkiksi muihin EU:n kansalaisiin. Tällöin muutto ja työskentely Suomessa on tehtävä mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Tässä olisi myös huomioitava se seikka, että julkisessa keskustelussa puhutaan pitkälti korkeakoulutettujen osaajien puutteesta, kun mielestäni suurempi ongelma on tekijöiden löytyminen esimerkiksi konepajateollisuuden työtehtäviin tai vaikkapa siivoojiksi. Emme tule onnistumaan työllisyyden kohentamisessa teollisuuden tehtävien osalta ilman erittäin suuria panostuksia ja asenteiden muutosta laajalla rintamalla.

Siispä haastankin työnantajat, valtion, oppilaitokset sekä muut viranomaistahot yhdessä pohtimaan pikaisesti toimenpiteitä, joilla voimme varmistaa tulevaisuudessa Suomi Oy:n rattaiden pyörimisen.

Hyvää kevään odotusta. Työllistetään yhdessä!

Janne Ritola
Kirjoittaja työskentelee Teollisuus&RakLog-toimialan toimialapäällikkönä