Työmarkkinat murroksessa – joustavatko vai jarruttavatko olemassa olevat rakenteet?

Työn uudistajat -podcast pureutuu suomalaiseen työelämään ja sen uudistumiseen – ilman juhlapuheita ja poliittista jargonia! Suomen työmarkkinat ovat murroksessa, mutta joustavatko vai jarruttavatko olemassa olevat rakenteet? StaffPointin toimitusjohtaja Anu Ahokas keskustelee aiheesta Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen kanssa. Aiemmin Häkämies on toiminut politiikassa puolustusministerinä ja elinkeinoministerinä. Lisäksi hän kuvailee itseään liikuntahulluksi, jolle mieluisia lajeja ovat ainakin lenkkeily, tennis sekä golf.

Kohtaanto-ongelma voi olla este liiketoiminnalle

Suomalaisella työmarkkinalla on haastava tilanne: suuren kohtaanto-ongelman takia yrityksillä on vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot maaliskuulta 2023 kertovat, että avoimia työpaikkoja on lähes 203 400, työnhakijoita taas 253 900. Työpaikat ja työntekijät eivät yksinkertaisesti kohtaa. Tilastokeskuksen mukaan työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli elokuussa 77,7 %.

”Työllisyysaste on kehittynyt myönteisesti, se on hyvä. On silti sanottava, että viesti EK:n jäsenyrityksiltä on koko ajan voimistunut, työvoimasta on pulaa. Enää ei kaivata pelkästään osaavaa työvoimaa, vaan yritykset ovat valmiita jopa kouluttamaan tehtävään”, Häkämies kertoo.

Kohtaanto-ongelma ei ole pelkästään kasvun este, vaan se voi muodostua jopa koko liiketoiminnan esteeksi. Miksi työpaikat ja työnhakijat eivät kohtaa? Häkämies uskoo, että keskeinen kysymys on työttömyysturvajärjestelmä.

”EK:n esitys työttömyysturvauudistuksesta on, että työttömyysturva heti alkuun pysyisi entisellään mutta kolmen kuukauden väleinä ansiosidonnainen tipahtaisi kymmenen prosenttia. Mallin ytimessä on tulevan työttömyyden ennaltaehkäisy. Viesti on vahva, uuden työn etsiminen on aloitettava heti”, Häkämies toteaa.

Tilastojenkin mukaan työllistyminen heti työttömyyden alussa on helpompaa. Häkämies on huolestunut julkisista työvoimapalveluista. Työvoimapalvelut siirtyvät hallituksen päätöksellä TE-toimistoilta kunnille.

”Uudistuksissa pitäisi enenevästi käyttää yksityisiä henkilöstöyrityksiä, joilla on kokemusta ja hyvää tuntumaa yrityksiin”, Häkämies kiteyttää EK:n viestin uudistuksesta.

Jos työvoimapalvelut pirstoutuvat liikaa, on tärkeä varmistaa, että asuinkunnasta riippumatta jokainen kansalainen saa yhtenäiset palvelut. Samalla Häkämies muistuttaa, että riittävät palvelut on tällöin taattava monessa eri yksikössä.

Työikäinen väestö supistuu

Työikäisen väestön supistuessa pitäisi saada ikääntyneet ja eläkeikää lähestyvät pysymään paremmin työelämässä. Yritykset voivat vaikuttaa tähän, tietää Häkämies.

”Tärkeää on työn merkityksellisyys ja työssä jaksaminen. Yritykset panostavat eri tavoin jaksamiseen ja työterveyteen. Esimerkiksi johtamisella on valtavan iso merkitys ja oma roolinsa on hybiridityön johtamisella”, Häkämies kertoo.

Teknologinen kehitys on mahdollistanut paikkaan sitomattoman työn eli työtä voi tehdä verkon välityksellä. Silti kaikille etätyön tekeminen ei ole mahdollista. Ihmiset väsyvät työelämässä entistä enemmän mielenterveysongelmien takia. Se on pääsyy työkyvyttömyyteen ja siksi se on yhteinen haaste. Mielenterveysongelmat koskettavat myös nuoria ja nuoret saattavat jopa pelätä työelämän olevan liian raskasta.

”Nuorille on tärkeää se, mitä yritys tekee. Etenkin nuorempi ikäluokka odottaa työnantajilta vastuullisuutta”, Häkämies sanoo.

On myös hyvä muistaa, että enää kertaalleen hankittu koulutus ei välttämättä riitä. Häkämies pitää tätä positiivisena:

”Enää ei tehdä samaa duunia, vaan työuran aikana on mahdollisuus opiskella uusia asioita ja tehdä useampia töitä”, hän muistuttaa.

Kuuntele jakso podcastina.