Yhä useampi yli 50-vuotias tekee rohkeita uramuutoksia

Työn uudistajat -podcast pureutuu suomalaiseen työelämään ja sen uudistumiseen – ilman juhlapuheita ja poliittista jargonia! Uusimmassa jaksossa keskustellaan yli 50-vuotiaiden työnhakijoiden työllistymisestä. Podcastin hostina kuullaan StaffPointin toimitusjohtaja Anu Ahokas. Studiossa vieraana työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Suomessa jäädään eläkkeelle aiemmin kuin muissa Pohjoismaissa

Kun ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa, näkyy se pulana osaavista työntekijöistä. Tilastoista voi seurata, kuinka bruttokansantuote ei kasva ja valtiontalous on velkaantunut. Sote-palveluita tarvitaan yhä enemmän, mutta niiden järjestäminen takkuilee.

Työntekijöiden ikääntyminen näyttää valtavalta ongelmalta, mutta työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen haluaa nähdä tilanteessa myös toivoa.

”Vaikka tällä hetkellä näyttää siltä, että tuotanto ei tänä vuonna kasva, on työllisyys silti varsin korkealla tasolla. Emme ole koskaan nähneet Suomessa tällaisia työllisyyslukuja nolla kasvun aikaan”, Elina Pylkkänen sanoo.

Pylkkänen huomauttaa, että vuodesta 2016 lähtien, kaikkein vanhimpien työikäisten ryhmässä, työllisyys on kasvanut erityisen hyvin. Samalla kun ihmisten elinikä on pidentynyt, myös ikääntyneiden toimintakyky on kasvanut. Pulassa olevat työmarkkinat voisikin saada apua työntekijöistä, jotka ovat motivoituneita jatkamaan työuraansa odotettua pidempään. Tämä vaatii kuitenkin sen selvittämistä, mitkä seikat saavat ikääntyneet pysymään työelämässä nykyistä pidempään.

Ikääntyvien tai ikääntyneiden työllistämistä voisi Pylkkäsen mukaan edistää esimerkiksi koulutusjärjestelmän muutoksilla. Suomessa koulutusjärjestelmä ei näytä kehittyvän samansuuntaisesti elinkeinorakenteen kanssa. Tämä aiheuttaa sen, että työmarkkinoilla ei ole työvoimaa, jolla on nykyiseen työtarpeeseen sopivaa osaamista.

Tänä syksynä aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on puhututtanut laajasti. Pylkkänen sanoo, että tuki ei ole kuitenkaan ainoa väylä muuntokoulutukseen. Hallituksella on myös paineita tarjota tilalle jotakin muuta osaamista kehittävää tukitoimea.

”Jos hallitus asettaa tavoitteen, että 100 000 lisätyöllistä, niin kyllä se tarkoittaa sitä, että jotenkin tätä täytyy vahvistaa, tätä meidän osaamista”, Pylkkänen sanoo.

Suomessa eläkkeelle jäädään aiemmin kuin muissa pohjoismaissa. Myös työllisyysaste 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä on matala muihin pohjoismaihin verrattuna. Työnjättöikä näyttää kuitenkin Suomessa nousevan.

”Korona-ajan jälkeen ainoa ikäryhmä, jossa palkkasumma kasvoi todella merkittävästi, oli juuri nämä yli viisikymppiset. Olin siitä ilahtunut. Me viimein – pikkuhiljaa – saavutetaan näitä muita Pohjoismaita”, Elina Pylkkänen sanoo.

Vastaajista 70 % uskoo, että uusi työ kohottaisi elämänlaatua ja lisäisi onnellisuutta

Ikääntyvien työnhakijoiden työllistymisellä on positiivisia vaikutuksia niin henkilöille itselleen kuin yhteiskunnalle. Siitä huolimatta yli 50-vuotiaat työnhakijat joutuvat kohtamaan monia ennakkoluuloja uutta työtä etsiessään.

StaffPoint toteutti kesällä 2023 kyselytutkimuksen, jolla tavoiteltiin tietoa yli 50-vuotiaiden työnhakuun ja työllistymiseen liittyvistä teemoista. Kyselyyn vastasi yhteensä 1245 henkilöä, joista noin 27 %:lle työpaikan vaihtaminen oli ajankohtaista.

Kyselyn perusteella yli 50-vuotiaat työntekijät ja -hakijat ovat tyytymättömiä työelämään. Vastaajista 70 % uskoo, että uusi työ kohottaisi elämänlaatua ja lisäisi onnellisuutta. Jopa viidennes vastaajista on erittäin tyytymättömiä työelämään.

Pylkkäsen mukaan tutkimustulokset kertovat siitä, että tänä päivänä hyvää työelämää uskalletaan tavoitella – aivan kaikissa ikäryhmissä. Työpaikan vaihtaminen on myös helpompaa tänä päivänä aiempiin vuosikymmeniin verrattuna.

”Aikaisemmin ei ole uskallettu vaihtaa työpaikkaa, mutta tänä päivänä jo uskalletaan. Me luotamme siihen, että meillä on turvaverkkoa. Yhteiskuntamme tarjoaa monenlaista tilalle, jos käykin huonosti tai ei heti onnista. Mutta sanoisin, että myös ihmisten rohkeus, luovuus ja uskallus on kasvanut aikaisempiin sukupolviin verrattuna”, Elina Pylkkänen sanoo.

Kyselyyn vastanneista puolet olivat tehneet urallaan suuria muutoksia, kuten vaihtaneet työpaikkaa tai kouluttautuneet uusiin tehtäviin. Pylkkänen huomauttaa, että uramuutoksia tekevät työntekijät ovat hyväksi myös työnantajille. Palkkaamalla kokeneen ja aktiivisesti uutta etsivät työntekijän, tulee todennäköisesti saaneeksi työyhteisöönsä jäsenen, jolla on paljon annettavaa.

Kyselystä selviää, että yli 50-vuotiailla työntekijöillä on runsaasti kokemuksia tai pelkoa ikäsyrjintää kohtaan. Jopa kaksi kolmasosaa vastaajista oli kokenut työnhaussa ikäänsä liittyvää syrjintää. Ennakkoluulot ikääntyviä työntekijöitä kohtaan vaikeuttavat monien työnhakua, eikä ongelma kosketa ainoastaan suomalaisia työntekijöitä.
”En ole tästä sen takia huolissani, että tämä on yleismaailmallinen juttu”, Elina Pylkkänen sanoo ja jatkaa: ”Uskon, että tämä on sellaista ihmisten yleistä epävarmuutta ja pelkoa.”

Yli 50-vuotiaat eivät itse tunnista heihin liitettyjä ennakkoluuloja

Elina Pylkkänen kertoo, että työ- ja elinkeinoministeriön tilastoissa yli 55 vuoden ikä nähdään suurimmaksi riskitekijäksi työttömyydelle. Ikäryhmän työnhakijoiden työllisyystilannetta voisi parantaa työnantajien ennakkoluulottomuus kokeneita tekijöitä kohtaan.

Julkisessa keskustelussa ikääntyneiden työntekijäillä uskotaan olevan terveyshaasteita, heikko kielitaito ja puutteellinen teknologiaosaaminen. Vastaajat eivät tunnistaneet näitä ennakkoluuloja omiksi haasteikseen. Vain joka viides vastaaja oli huolissaan kielitaidostaan tai fyysisistä rajoitteistaan.

Vastaukset osoittavat, että yli 50-vuotiaisiin liitetyt uskomukset ovat turhia ennakkoluuloja – tai sitten työnhakijat eivät tunnista heikkouksiaan.
Elina Pylkkänen sanoo, että varsinkin kokeneet työntekijät voivat olla toisinaan sokeita oman osaamisensa aukoille. Tuloksellinen työnhaku vaatii realistista näkemystä omista kyvyistä, mutta toisaalta itsevarmaa uskoa omiin kykyihinsä. Myös StaffPointin tutkimus osoittaa, että työntekijöiden oma positiivinen asenne näkyy tuloksellisena työnhakuna.

”Kannattaa miettiä omia valmiuksia ja vahvuuksia. Niillä vahvuuksilla pystyy ratsastamaan. Ei pidä jäädä liikaa pyörimään omiin heikkouksiin”, Elina Pylkkänen sanoo.

Anonyymia rekrytointia on ehdotettu helpottamaan myös rekrytoinnin ikäsyrjintää. Elina Pylkkänen näkee, että työnhakijoiden anonymisointi ei kuitenkaan auta samalla tavalla ikääntyviä ja ikääntyneitä, kuin se karsii etnistä syrjintää. Jos omaa ikäänsä ei voi kertoa hakukaavakkeessa, se voi estää toisaalta myös oman pitkän kokemuksen esiintuomisen.

”Siinä on hyvät ja huonot puolent tälle ikäryhmälle. Silloin et voi kertoa koko työhistoriaasi ja työvuosiasi, koska silloinhan paljastat ikäsi. Et voi kertoa koko tarinaasi.”

Vastaajien oli mahdollisuus kertoa kyselyssä myös omakohtaisia tarinoita työnhaustaan ja työllistymisestään. Tutkimuksen tulokset olivat, että hakijat, joilta löytyi vahvan osaamisen lisäksi positiivista asennetta ja aktiivisuutta, olivat tyytyväisiä kokemiinsa uramuutoksiin.

Työn uudistajat -podcast päättyy perinteiseen kysymykseen, mitä jakson vieras tekisi, jos saisi teeman äärellä pääministerin vaikutusmahdollisuudet. Elina Pylkkänen käyttäisi tämän aseman muuttaakseen tapaa, jolla työvoimapalvelut tänä päivänä nähdään. Hän näkisi mielellään sen, että te-palvelut nähtäisiin yrityksiä ja muita työnantajia palvelevana toimijana.

Toinen asia, jonka Pylkkänen mielellään näkisi tulevaisuudessa, on koulutus- ja työllisyyspolitiikan tiiviimpää yhteistyötä.
”Koulutusta pitäisi uudistaa siihen suuntaa, että koko työvoimalle olisi koulutuksia jo ennakoivasti seuraten sitä, mihin meidän tuotantorakenteemme on siirtymässä. Jotenkin tuntea ja valistua siitä, että missä mennään. Seurata maailman muuttumista ja kehittää koulutusjärjestelmää sitä vastaavaksi.”

Kuuntele koko jakso Spotifystä tästä

Tutustu koko Työn uudistajat -podcastia sarjaan täältä