
Kielitaito riittää työhön usein oletettua aiemmin
Suomen kielen taito ei aina ratkaise, löytyykö työnhakijalle työpaikka. Tampereen seudulla toteutetussa Vieraskielisten työnhakupalvelussa huomattiin, että osaamisen tunnistaminen, käytännön työelämäkokemukset ja oikeanlainen tuki voivat avata ovia työelämään jo kielitaidon kehittyessä.
Spring Housen vuosina 2024–2026 toteuttamaan palveluun osallistui 590 vieraskielistä työnhakijaa. Palvelun aikana heistä 47,8 prosenttia työllistyi, 14,6 prosenttia siirtyi koulutukseen ja 20,1 prosenttia osallistui työkokeiluun. Luvuissa on osin samoja henkilöitä, sillä sama asiakas on voinut edetä esimerkiksi työhöntutustumisjaksolta työkokeiluun ja siitä työhön. 74 prosenttia palvelun asiakkaista siirtyi palvelun aikana työ- ja opintoelämään, kun mukaan lasketaan myös työhöntutustumisjaksot. Siirtyminen ei välttämättä päättänyt palvelua, sillä palvelun ydin oli juuri se, että työelämään mennään valmentajan tuella.
Tulosten lisäksi valmennuksesta kertyi arvokkaita oppeja siitä, miten vieraskielisten työnhakijoiden pääsyä työelämään voidaan helpottaa.
Kielitaito työelämässä – mitä työntekijän todella tarvitsee osata?
Yksi palvelun tärkeimmistä havainnoista oli, ettei kielitaitoa kannata arvioida vain testitulosten perusteella. Olennaisempaa on selvittää, millaista kielitaitoa työtehtävissä todella tarvitaan ja mistä työnhakija selviytyy jo nykyisillä taidoillaan.
Valmennuksessa kielitaitoa tarkasteltiin käytännön tilanteissa. Samalla tunnistettiin asiakkaiden vahvuuksia ja tuen tarpeita, jotka eivät välttämättä olisi tulleet esiin perinteisessä kielitaidon arvioinnissa. Monelle löytyi mahdollisuus edetä työelämään, vaikka kielitaito ei vielä vastannut tavanomaisia odotuksia.
Työhöntutustuminen auttaa vieraskielisiä työnhakijoita työllistymään
Palvelussa hyödynnettiin viiden päivän mittaisia työhöntutustumisjaksoja. Niistä 68 prosenttia johti myöhemmin työllistymiseen, opintoihin, työkokeiluun tai yrittäjyyteen.
Jaksot antoivat työnhakijoille mahdollisuuden näyttää osaamistaan käytännössä ja työnantajille tilaisuuden arvioida heidän soveltuvuuttaan tehtäviin. Monella asiakkaalla oli koulutusta ja työkokemusta aiemmasta kotimaastaan, mutta oman osaamisen sanoittaminen suomeksi oli vaikeaa. Valmennuksessa vahvistettiin kykyä tuoda osaamista esiin ja luottaa omiin mahdollisuuksiin suomalaisessa työelämässä.
Työnantajan kielitaitovaatimukset voivat olla tarpeettoman korkeita
Palvelun aikana havaittiin, että työnantajien arviot työtehtävien kielitaitovaatimuksista olivat toisinaan todellista tarvetta korkeampia. Työhöntutustumisjaksot osoittivat, että tehtävissä saattoi onnistua myös oletettua vähäisemmällä suomen kielen taidolla.
Työnantajia tuettiin esimerkiksi selkokielisessä perehdytyksessä ja työpaikan käytäntöjen avaamisessa. Joissakin tilanteissa työtehtäviä voitiin mukauttaa työntekijän vahvuuksien mukaan. Selkeät ohjeet, hyvä perehdytys ja työyhteisön tuki helpottavat uuden työntekijän sopeutumista.
Työllistymisen jälkeinen tuki auttaa pysymään työssä
Työpaikan löytyminen ei aina tarkoita, että tuen tarve päättyy. Palvelussa huomattiin, että erityisesti työsuhteen alkuvaiheessa annettu tuki oli tärkeää työssä pysymisen kannalta. Siksi valmennusta ja kielitukea jatkettiin tarpeen mukaan myös työllistymisen jälkeen ja vähennettiin vähitellen asiakkaan itsenäisyyden vahvistuessa.
Vieraskielisten työnhakupalvelun kokemukset osoittavat, että onnistunut työllistyminen rakentuu monesta tekijästä. Kun työnhakijan osaaminen tehdään näkyväksi, kielitaitovaatimukset suhteutetaan todellisiin työtehtäviin ja tukea tarjotaan oikeaan aikaan, voidaan edistää sekä työllistymistä että työssä pysymistä. Näitä oppeja voidaan hyödyntää myös muualla Suomessa.
Vieraskielisten työnhakupalvelu toteutettiin vuosina 2024–2026 yhteistyössä Tampereen seudun työllisyysalueen kanssa. Palvelun tavoitteena oli edistää vieraskielisten työnhakijoiden työllistymistä sekä vahvistaa työelämävalmiuksia ja työssä tarvittavaa suomen kielen taitoa yksilöllisen, työelämälähtöisen valmennuksen avulla.
Kirjoittaja Eevi van Liere toimii palvelupäällikkönä Spring Housen yksilövalmennuspalveluissa.
Haluatteko vahvistaa vieraskielisten työnhakijoiden polkua työelämään? Autamme rakentamaan alueenne tarpeisiin sopivan valmennuksen, jossa osaaminen tehdään näkyväksi ja tukea jatketaan myös työn alettua.

Tommi Malinen
Asiakkuusvastaava - Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Kaakkois-Suomi
Ota yhteyttä
Tämä toiminto vaatii evästeitä. Ole hyvä ja anna suostumuksesi niiden käyttöön ja yritä uudelleen.
Tutustu myös palveluihin:
SINUA SAATTAA KIINNOSTAA MYÖS

Valmennusta, kielitukea ja konkreettisia työllistymisiä – Spring Housen palvelu tuo tulosta Tampereella

Verkkokotoutus tuottaa tuloksia Pirkanmaalla – kielitaito ja työllistyminen vahvassa nousussa
