Haitalliset asenteet hidastavat romaninuorten työllistämistä – Miten niistä päästäisiin eroon?
Sarjan uusimmassa jaksossa podcastin host ja StaffPointin toimitusjohtaja Anu Ahokas kysyy Diak-ammattikorkeakoulun Mahdollisuus osallisuuteen -hankkeen projektipäällikkö Katri Janerkolta, miten romaneihin kohdistuvaa syrjintää kitketään työmarkkinoilla. Janerko näkee työssään, miltä syrjintä näyttää käytännössä mutta myös sen, kuinka asenteet ovat muuttumassa.
Diak-ammattikorkeakoulun ja Suomen Romanifoorumin (SRF) yhdessä toteuttama Mahdollisuus osallisuuteen -hanke on kolmivuotinen Euroopan unionin osarahoittama hanke, joka edistää erityisesti romanitaustaisten nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Kevättalvella 2025 hanke on saavuttanut puolivälin, edessä on vielä puolitoista vuotta toimintaa.
Mahdollisuus osallisuuteen -hankkeen projektipäällikkö Katri Janerko on johtamassaan hankkeessa ainoa pääväestöön kuuluva työntekijä. ”Muutenkin teemme [Diakissa] projekteja vahvasti romaniyhteisön kanssa.”
Hankkeessa työtä etsivät romaninuoret saavat apua ja tukea uratavoitteidensa toteuttamiseen. Projektiin kuuluu myös yritysyhteistyötä, jossa mukaan liittyvät yritykset pääsevät tukemaan hanketta haluamallaan tavalla. Myös StaffPoint on mukana hankkeessa.
Arvioiden mukaan Suomessa on noin 10 000–12 000 romania. Tieto perustuu arvioihin, sillä etnisiä taustoja ei tilastoida Suomessa.
Vuonna 2019 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvitti, että Suomen romaniväestön työttömyysaste on noin 60 prosenttia. Ja etenkin romaninuorilla on vaikeuksia työllistyä. Kolme neljästä työvoimaan kuuluvasta alle 30-vuotiaasta romanista on työtön.
”Samalla tavalla kuin kaikki muutkin yhteiskunnassamme, myös romaneilla on urahaaveita ja toiveita siitä, millainen heidän elämänsä voisi olla. Kohtaan erityisesti nuoria ja heillä – kuten muillakin nuorilla on ajatuksia siitä, mitä he haluaisivat tehdä tulevaisuudessa”, Janerko kertoo.
Väitöskirjaansa Helsingin yliopistoon vähemmistöjen osallisuuskysymyksistä parhaillaan tekevä Janerko huomauttaa, että romanien työllistymistarinoissa kuitenkin korostuu se, että aina työpaikkaa ei ole kiinni vain yksilön tekemistä valinnoista. Suomalaisessa yhteiskunnassa edelleen esiintyvät asenteet ja ennakkoluulot voivat olla esteenä haastattelukutsujen ja harjoittelupaikkojen saamiselle.
Ennakkoluulojen aallokossa vaaditaan erilaista sinnikkyyttä
Katri Janerko korostaa, että romaneilla on mahdollisuudet edetä suomalaisessa yhteiskunnassa ja heitä voi tavata Suomessa tänä päivänä monenlaisissa tehtävissä.
Valitettavasti on kuitenkin tavallista, että hakijoiden on täytynyt olla valmis kohtamaan ikäviä ennakkoluuloja.
”Näemme koko ajan, kasvavissa määrin sen, että romanit pääsevät eteenpäin eri aloilla. Tämä kuitenkin edellyttää, että hakeudutaan erilaisiin rooleihin. Se avaa mahdollisuuden myös seuraaville.”
Janerko vahvistaa, että romaneiden työllistymisessä näkyvät myös alakohtaiset erot. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa romanityönhakijoihin ei välttämättä kohdistu samanlaista syrjintää kuin muilla aloilla.
”Vaikeimmilla aloilla jo nimi voi olla syy, että nuorta ei kutsuta haastatteluun. Silloin nuori ei pääse ovesta sisään edes näyttämään, kuka on.”
Mahdollisuus osallisuuteen -hankkeeseen on viimeisen puolentoista vuoden aikana osallistunut satoja nuoria. Janerko kertoo, että osallistumisissa ovat korostuneet onnistumiset: työnhakijat löytävät jatkuvasti tavoittelemiaan työ- ja harjoittelupaikkoja.
Haitalliset asenteet purkautuvat kohtaaminen kerrallaan
Työnantajayrityksen asenteellisuus romanikulttuuria kohtaan voi estää uuden osaajan rekrytoinnin. Janerkon mukaan toisinaan romaninaisten vaatetus nimetään syyksi, ettei työnhakuprosessia haluta jatkaa.
”Mutta tuntuu siltä, että suomalaisessa yhteiskunnassa ei osata oikein ihan sanoittaa, että mistä se [syrjivä] ajattelumaailma syntyy. Mielestäni työnantajillakaan ei ole selkeää kuvaa, että miksi he eivät halua palkata romania tai ottaa heitä harjoitteluun.”
Osana Mahdollisuus osallisuuteen -hanketta Janerko soittaa yrityksiin ja pyytää niitä mukaan projektiin. Mukaan lähtevät yritykset voivat tukea hanketta haluamallaan tavalla. Esimerkiksi tarjoamalla harjoittelupaikkoja romaninuorille. Janerko pitää tätä erityisen hyvänä keinona purkaa ennakkoluuloja. Samaan aikaan kun nuori saa harjoittelun kautta siteitä työelämään, yritys saa kohtaamisen romaniväestöön kuuluvan henkilön kanssa.
”Me vaikutamme jokaisen kohtaamisen kautta toisten ajattelumaailmaan. Ehkä ne ovat juuri nämä kohtaamiset, joiden avulla me saamme enemmän ja enemmän romaninuoria eri aloille, erilaisiin työpaikkoihin. Siitä tulee normaalia ja ymmärretään, että romanit ovat ihan tavallista suomalaista väestöä, ei sen kummoisempia kuin kukaan muukaan.”
Romanien kohtaama syrjintä voi tuntua yrityksissä suurelta ja hankalalta ongelmalta. Samaan aikaan kuka tahansa voi olla mukana muuttamassa asenteita.
”Jokainen voi puuttua keskusteluun tilanteessa, jossa näkee tai kuulee, että toistetaan tietyn näköisiä ajatusmalleja joistakin ihmisistä tai ihmisryhmistä. Jos näihin keskusteluihin ei puututa, eivät asiat tule muuttumaan.”
Yritysten on aika arvioida yhdenvertaisuussuunnitelmiaan
Kun tilastot ja arviot osoittavat romaniväestöjen syrjinnän työmarkkinoilla, herää myös kysymys siitä, mitä yritykset menettävät tilanteessa. Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän
selvityksen mukaan useimmat työnantajat, joilla on ollut romanitaustaisia työntekijöitä, palkkaisivat heidät uudelleenkin.
Janerko antaa vinkiksi yrityksille arvioida kriittisesti oman rekrytoinnin yhdenvertaisuutta.
”Väitän, että hirveän moni yritys ei pysähdy miettimään, että onko meillä joitakin romaneihin liittyviä ajatusmalleja. Yhdenvertaisuudesta puhutaan varmaan aika yleisesti. Keskustellaan paljon maahanmuuttajista ja sukupuolikysymyksestä. Mutta ihan yhtä paljon meidän pitäisi puhua näistä muistakin vähemmistöryhmistä. Yhdenvertaisuuden tulisi kattaa kaikki.”
Koulutukset ovat yksi keino, jolla oman yrityksen keskustelua yhdenvertaisuudesta voi vauhdittaa. Koulutukset ovat paikka kysyä ja oppia uutta ilman pelkoa, että omat kysymykset olisivat tuntemattomasta aiheesta vääriä tai loukkaavia.
”Koulutus on tehokas, jos se on avoin ja rehellinen. Siellä täytyy olla turvallinen tila keskustella, mitä nyt saattaakaan nousta mielen päälle tai pohdituttaa. Tämä toki vaatii rohkeutta niiltä, joilla on pohdituttavia kysymyksiä, jotta he myös kysyvät niitä. Ja sitten tietysti rohkeutta meiltä, jotka tulemme keskustelemaan näistä aiheista, kohdata ne kysymykset ja käydä keskustelua.”
Parhaimmillaan yrityksen sisäisten ennakkoluulojen ja yhdenvertaisuustavoitteiden kirkastaminen tuo rekrytoijat tilanteeseen, jossa yhteiskunnan syrjivät asenteet eivät näy rekrytointipäätöksissä.
”Päästään siihen tilanteeseen, että kun tulee se ihminen, jonka tunnistat nimestä romaniksi, et keskitykään enää siihen nimeen vaan hakemuksen ja CV:n sisältöön. Teetkin sen valinnan siihen perustuen. Mutta tämä vaatii ensin sen, että sinä tunnustat ajatusmallejasi ja pyrit aktiivisesti korjaamaan niitä.”
Työllisyys paranee yksi työpaikka kerrallaan
Romanien asema on parantunut ja muun muassa romaninuoret opiskelevat enemmän kuin aikaisemmat sukupolvet.
”Meidän suomalainen yhteiskuntamme on muuttunut positiivisempaan suuntaan. On enemmän halua edistää yhdenvertaisuutta, jos ajatellaan pitkällä aikajänteellä. Jotenkin nämä jakolinjat ovat vähentyneet ja ihmiset ovat enemmän tekemisissä toistensa kanssa. Tämä näkyy erityisesti nuorissa. Ehkä sitä kautta olemme muuttuneet avoimemmiksi.”
Kun Janerko kohtaa työssään nuoria, hän painottaa heille, että toivo työn löytämisestä ei saa hiipua syrjivien asenteiden takia. Tilastoissa näkyvä syrjintä on totta, mutta lopulta tarvitsee löytää vain se yksi oikea työpaikka, johon työllistyä. Yhteiskunnassa on myös ihmisiä, jotka eivät ole asenteellisia.
”Romanien keskuudessa monet työllistyvät, monet pääsevät korkeisiinkin tehtäviin. Tämä antaa nuorille tunteen siitä, että minäkin voin edetä. Minä voin myös päästä sinne, minne haluan. Uskon, että me todella voisimme päästä yhteiskunnassa siihen tilanteeseen, että ei ole merkitystä, mikä kenenkin tausta on.”
Tämä toiminto vaatii evästeitä. Ole hyvä ja anna suostumuksesi niiden käyttöön ja yritä uudelleen.
