Siirry sisältöön
Fyysinen vamma
Takaisin

Osatyökykyisten työllistäminen – nämä seikat lisäävät haasteellisuutta

Spring Housessa me uskomme, että vaikka ihmisellä olisi jokin haaste – sairaus, vamma tai muu este – jokaisella on mahdollisuus työhön, kunhan sopiva työ ja tuki löytyvät. Työssäkäynnin mahdollisuus on jokaiselle työhön kykenevälle ja motivoituneelle ihmiselle tärkeä yhdenvertaisuuden kulmakivi.

Olemme Spring Housessa mukana useissa eri hankkeissa, joiden tavoitteena on ollut osatyökykyisten työelämään paluun, työelämään pääsemisen tai työssä pysymisen mahdollistaminen. Nämä kokemukset eri toimintavoista ja yhteistyöstä eri tilaajiemme kanssa ovat olleet tärkeä ja erittäin opettavainen matka. Tämän vuoden aikana olemme olleet mukana noin 700 osatyökykyisen työelämään paluun mahdollistamisessa.

Millaisia havaintoja olemme tehneet? Mitkä ovat tuloksekkaita, toimivia ja pysyviä ratkaisuja tuottavia toimintatapoja? Missä meillä Suomessa on oppien paikka osatyökykyisten työllistämisessä?

Ratkaisuja tulee etsiä riittävän varhaisessa vaiheessa

Olen aina sanonut, että ammatillinen kuntoutus on Suomen parasta sosiaaliturvaa. Olen tätä mieltä edelleenkin. Työeläkekuntoutujat saavat oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen useimmiten riittävän ajoissa muun muassa hyvän työterveyshuollon takia.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa terveydentilan haasteita ja työuraa voidaan yhdessä pohtia ja etsiä sopivia ratkaisuja, sitä todennäköisemmin nopeutuu työelämään paluu terveydentilan kannalta sopivaan ammattiin. Kestävien ratkaisujen löytäminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työkyvyn heiketessä on todella tärkeää. Aina ei kuitenkaan käy näin.

Työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutuminen voi olla vuosia kestävä prosessi
Meillä on ollut kymmeniä työkyvyttömyyseläkkeelle vahvasti suuntaavia henkilöitä eri palveluissamme. Tällaisissa tilanteissa usein työeläkekuntoutuksen keinot eivät ole johtaneet työhön palaamiseen alkuvaiheessa työkykyhaasteiden ilmaannuttua.

Kuntoutuksen keinoihin ei ole tartuttu, sillä toive työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemisestä elää vahvasti. Hylkäävä päätös on antanut mahdollisuuden valittaa. Toive eläkepäätöksestä on jäänyt elämään useiksi kuukausiksi käsittelyn ollessa kesken. Terveydentilan selvittelyt ja uudet oireet antavat aina uuden toiveen eläkkeestä asiakkaan mielessä. Valituskierre, uudelleen hakeminen ja terveydentilan selvittelyt ovat jo saattaneet kestää vuosia asiakkaan tullessa meille palveluun osatyökykyisten työllistämishankkeiden puitteissa. Toimeentulo on saattanut olla jo pitkään heikentynyt ja täysin sosiaaliturvan varassa.

Kestävätkö valitusprosessit päätöksistä liian kauan ja voisiko työelämään paluu mahdollistua nopeammin, jos muutoksenhakuelinten käsittelyajat lyhenisivät? Voidaanko käsittelyaikojen lyhentämisellä saavuttaa sosiaaliturvamenojen säästöjä?

Yksilöllinen tuki mahdollistaa työhön pääsemisen

Invalidiliiton Sopivaa Työtä Kaikille -hankkeessa asiakkaitamme ovat olleet fyysisesti vammaiset. Asiakkaat ovat itse hakeutuneet palveluun, mikä kertoo sen, että meillä Suomessa on henkilöitä, jotka jopa työkyvyttömyyseläkkeestään huolimatta haluavat olla osallisia yhteiskunnassa myös työn kautta.

Tulokset ovat erittäin lupaavia. Tällä hetkellä yli 40 %:lle asiakkaista on löytynyt ratkaisu, joka useimmiten on palkkatyö terveydentilan kannalta sopivassa työssä ja työtä sopivassa määrin. Tämä on iso onnistuminen, sillä yli 40 % asiakkaistamme on ollut toistaiseksi myönnetyllä täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä.

Yksi keskeinen onnistumisten mahdollistaja on se, että toimintamalli tarjoaa asiakkaalle erittäin yksilöllisen valmennus- ja tukiprosessin, jossa on ollut mahdollista myös ratkaista laajemmin asiakkaan esteitä työhön pääsemisessä.

Aito työllistymisnäkökulma ja henkilökohtaisen työmarkkina-aseman arvio tarvitaan

Asiakkainamme on ollut myös useita henkilöitä kuluneen vuoden aikana, joiden työeläkekuntoutuksen keinot on käytetty ja lopputulos ei ole johtanut työllistymiseen ja työelämään palaamiseen.

Nämä tilanteet ovat syntyneet siitä, että henkilö on koulutettu ammatillisena kuntoutuksena alalle tai tehtävään, johon työllistymisnäkymät ovat heikot. Henkilökohtainen työmarkkina-asema, olemassa olevan osaamisen, kokemuksen ja koulutuksen vaikutus, on jäänyt vailla realistista arviointia.

Asiakas on esimerkiksi opiskellut ammattitutkinnon saavuttaakseen terveydentilan kannalta sopivamman ammatin, mutta tällä ammattitutkinnolla ei realistisesti ole mahdollista työllistyä tavoiteltuun tehtävään.

Otammeko riittävästi uudelleen koulutuspolkuja suunniteltaessa huomioon työmarkkinatilannetta ja aitoja työllistymisen ehtoja? Onko palveluntuottajalla ollut riittävästi osaamista erityisesti työstä ja työmarkkinasta? Onko tilaaja tai toimeksiantaja osannut edellyttää riittävästi työmarkkinanäkemystä suunnitelmaa hyväksyessään?

Työssä toteutettavaa tukea tarvitaan

Moni palvelumalleistamme ei mahdollista valmentajan tuen ulottumista työhön sekä esimiehen ja työyhteisön tukemiseen. Palvelu usein päätetään ratkaisun löytyessä, vaikka tuen tarvetta olisi erityisesti työn alkuvaiheessa.

IPS-mallia, jossa valmentajan työn painopiste on työelämässä toteutettava tuki, olemme mukana yhdessä työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa ensimmäisinä kokeilemassa työeläkekuntoutuksessa. Odotukset ovat korkealla.

IPS-mallissa yksi uusi näkökulma verrattuna perinteiseen ammatillisen kuntoutuksen prosessiin on asiakkaan omien toiveiden tukeminen. Malli mahdollistaa kokeilun myös tehtäviin, joissa tavoiteltava ala saattaisi perinteisessä kuntoutusprosessissa olla sellainen, jota ei välttämättä lähdettäisi tukemaan.

Tämä näkökulma on noussut esiin myös muissa osatyökykyisten työllistämishankkeissamme. Asiakkaitamme on työllistynyt tehtäviin, jotka yksilöllinen terveydentilanne huomioiden olisivat kokemukseni mukaan todennäköisesti olleet sellaisia, että työeläkekuntoutuksena näitä ei olisi tuettu.

Onko siis asiakkaan oma motivaatio, vahva onnistumisen usko niin vahvoja tekijöitä, että haastavassakin tilanteessa ne kantavat myös riskisuunnitelmia? Tarjoaako työhön ulottuva tuki isomman onnistumisen mahdollisuuden haastavissa lähtötilanteissa?

Tämän #TyönOsaajat-blogitekstin kirjoittaja Sanna Salminen on Spring Housen työhyvinvointipalveluiden liiketoimintajohtaja.