Mikä tekee työhönvalmennuksesta vaikuttavaa? Kolme oppia Tuella työhön -palvelusta

Tampereen työllisyysalueella toteutettuun Tuella työhön -palveluun osallistui 787 työnhakijaa, joista monelle työelämä oli palvelun alkaessa vielä kaukana. Kahden vuoden asiakastyöstä nousee kolme keskeistä oppia: tuen pitää joustaa asiakkaan tilanteen mukaan, vahvuudet löytyvät usein käytännön työssä ja valmennusta tarvitaan myös työllistymisen jälkeen.

Tuella työhön oli yksilöllinen työhönvalmennuspalvelu työnhakijoille, jotka tarvitsivat tavallista enemmän tukea työelämään siirtymiseen esimerkiksi pitkittyneen työttömyyden, osatyökykyisyyden tai monialaisen tuen tarpeen vuoksi. Palvelussa yhdistettiin henkilökohtaista valmennusta, käytännön työelämäjaksoja ja työnantajayhteistyötä. Tukea jatkettiin tarvittaessa myös työn tai opintojen alettua.

Tälle kohderyhmälle merkittävä tulos voi olla jo pääsy takaisin työllistymisen polulle. Työ- tai opiskelupaikan löytymisen rinnalla palvelun arvo näkyy siinä, että asiakkaan tuen tarve tunnistetaan ja hänelle löytyy sopiva jatkopolku. Toimiva tuki voi samalla ehkäistä haasteiden kasautumista.

Tulokset kertovat etenemisestä:

• 69 prosenttia asiakkaista eteni jo kahden ensimmäisen kuukauden aikana työelämässä, opiskeluympäristössä tai muussa työelämävalmiuksia vahvistavassa ympäristössä tapahtuvaan toimintaan.

• Palvelun päättyessä 18,2 prosenttia asiakkaista oli työllistynyt, 6,5 prosenttia siirtynyt koulutukseen ja 10,5 prosenttia aloittanut työkokeilun.

Lukuja on tärkeää tarkastella suhteessa asiakkaiden lähtötilanteisiin. Ne kertovat konkreettisista siirtymistä, mutta eivät yksin kuvaa kaikkea palvelussa tapahtuvaa edistymistä. Lähes 800 asiakaspolkua auttavat ymmärtämään, mitä eteneminen edellyttää silloin, kun tavallinen työnhaun tuki ei riitä.

1. Yksilöllinen työhönvalmennus joustaa työnhakijan tuen tarpeen mukaan

Kokemuksemme mukaan eteneminen ei useimmiten pysähdy motivaation puutteeseen. Työnhakijalla voi olla vahva halu päästä töihin, mutta keinot, sopiva ympäristö tai tarvittava tuki puuttuvat.

Siksi ratkaisevaa on löytää realistinen suunnitelma ja riittävä tuki sen toteuttamiseen. Yhdelle kevyt työnhaun tuki riittää. Toinen tarvitsee enemmän aikaa ja rinnalla kulkevaa valmennusta. Joskus ensimmäinen tehtävä on selvittää, millaista tukea asiakas tarvitsee, jotta eteneminen kohti työelämää tulee mahdolliseksi.

Sama palvelumalli ei vastaa kaikkien työnhakijoiden tarpeisiin. Jos asiakkaiden lähtötilanteet ovat erilaisia, myös valmennuksen sisällön, intensiteetin ja keston pitää voida vaihdella.

Palvelussa kiinnitimme huomiota myös erilaisiin tapoihin oppia ja toimia. Noin 52 prosentilla asiakkaista valmentajat tunnistivat neurodiversiteettiin liittyviä vahvuuksia, toimintatapoja tai tuen tarpeita, jotka huomioitiin yksilöllisessä valmennuksessa. Luku perustuu asiakastyössä tehtyihin havaintoihin ja niiden pohjalta toteutettuihin tukitoimiin, ei systemaattiseen seulontaan tai diagnostiseen arviointiin.

Havainto muistuttaa olennaisesta asiasta: työllistymisen haaste ei aina ole osaamisen puute. Joskus ratkaisevaa on se, miten osaaminen saadaan näkyviin ja millaisessa ympäristössä ihminen pystyy käyttämään vahvuuksiaan.

2. Työkokeilu ja työelämäjaksot auttavat tunnistamaan osaamista ja työkykyä

Yksi palvelun tärkeimmistä opeista oli se, kuinka paljon asiakkaan vahvuuksista ja tuen tarpeista selviää vasta käytännön työtilanteissa.

Työkokeiluissa ja muilla työelämäjaksoilla voi tulla näkyväksi osaamista, jota keskusteluissa tai kirjallisissa arvioissa ei tunnisteta. Samalla saadaan konkreettista tietoa siitä, millainen työympäristö asiakkaalle sopii ja millaista tukea hän tarvitsee onnistuakseen.

Käytännön kokemus auttaa löytämään asiakkaalle sopivan jatkopolun. Se voi vahvistaa suuntaa kohti työtä tai koulutusta, mutta myös tehdä näkyväksi tuen tarpeita, joihin pitää vastata ennen seuraavaa siirtymää. Suunnitelmaa voidaan rakentaa havaintojen pohjalta yhdessä asiakkaan, työnantajan ja tarvittavien tukiverkostojen kanssa.

Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun asiakkaan suunta ei ole valmennuksen alussa vielä selvä. Kaikkea ei tarvitse tietää etukäteen. Joskus sopiva suunta löytyy parhaiten tekemällä.

3. Työllistymisen jälkeinen tuki auttaa pysymään työssä

Työpaikan löytyminen on tärkeä onnistuminen. Enemmän tukea tarvitsevalle asiakkaalle ensimmäiset viikot työssä voivat kuitenkin ratkaista, kantaako onnistuminen pidemmälle.

Tuella työhön -palvelussa asiakasta tuettiin työn tai opintojen alettua esimerkiksi uuden päivärytmin rakentamisessa, työtehtävissä suoriutumisessa, kuormituksen hallinnassa ja työyhteisöön kiinnittymisessä. Myös työnantajat saivat käytännön apua työn muotoiluun ja perehdytykseen.

Jos tavoitteena on kestävä työllistyminen, työpaikan löytymistä ei kannata nähdä valmennuksen automaattisena päätepisteenä. Uusi arki voi tuoda esiin tuen tarpeita, joita ennen työn aloittamista ei vielä näy. Kun niihin tartutaan ajoissa, asiakas ja työnantaja voivat löytää toimivia ratkaisuja ennen kuin ongelmat kasvavat.

Valmennuksessa vahvistetaan samalla asiakkaan omaa toimijuutta ja työelämäresilienssiä eli kykyä selviytyä työelämän muutoksista ja jatkaa eteenpäin vastoinkäymisten jälkeen. Tuella työhön -palvelussa asiakkaat oppivat tunnistamaan vahvuuksiaan, hallitsemaan kuormitusta ja ratkaisemaan työelämän ongelmatilanteita.

Monelle merkittävä muutos oli kokemus siitä, että omaan tilanteeseen voi vaikuttaa ja työelämästä voi löytää oman paikan. Silloin valmennuksen vaikutus ei rajoitu yhteen työ- tai opiskelupaikkaan, vaan rakentaa valmiuksia myös seuraavia työelämän muutoksia varten.

Näin työllisyysalueet voivat rakentaa vaikuttavia työhönvalmennuspalveluja

Tuella työhön -palvelun kokemukset osoittavat, että myös kaukana työelämästä olevan asiakkaan eteneminen voi käynnistyä nopeasti. Se ei kuitenkaan tarkoita, että työllistyminen olisi kaikille heti realistinen tavoite. Etenemisen tahti määräytyy asiakkaan lähtötilanteen, toimintakyvyn ja käytettävissä olevan tuen mukaan.

Työllisyysalueiden kannattaa siksi tunnistaa mahdollisimman varhain, kenelle kevyt työnhaun tuki riittää ja kuka tarvitsee yksilöllisempää valmennusta. Palvelurakenteen pitäisi antaa tilaa tuen tarpeen selvittämiselle, sopivan jatkopolun löytämiselle, käytännön työelämäjaksoille ja työnantajayhteistyölle sekä tuelle työllistymisen jälkeen.

Vaikuttavuutta arvioitaessa tarvitaan työllistymislukujen rinnalle tietoa siitä, löytyykö asiakkaalle hänen tilanteeseensa sopiva suunta ja toimiva tuki. Kun työelämä on lähtötilanteessa kaukana, takaisin työllistymisen polulle pääseminen on tärkeä saavutus. Sen varaan voidaan rakentaa seuraavia askelia ja edellytyksiä työssä pysymiselle.

Tuella työhön oli yksi vuonna 2026 päättyvistä Tampereen seudulla toteutetuista yksilöllisistä työhönvalmennuspalveluista. Palvelu toteutettiin yhteistyössä Tampereen seudun työllisyysalueen kanssa.

Kirjoittaja Eevi van Liere toimii palvelupäällikkönä Spring Housen yksilövalmennuspalveluissa.

Miten työhönvalmennus voisi vastata oman työllisyysalueenne asiakkaiden erilaisiin tuen tarpeisiin?
Ota yhteyttä, niin tarkastellaan yhdessä, millainen ratkaisu palvelisi alueenne asiakkaita.