Suomen korkeat NEET-luvut hälyttäviä – IPS-pilotti tarjoaa uusia ratkaisuja

15.12.2025

BlogiAmmatillinen kuntoutusSpring HouseHankeTyöllistäminen

Suomen NEET-nuorten osuus on Pohjoismaiden korkein ja erot kertovat rakenteellisista haasteista, jotka estävät nuoria kiinnittymästä koulutukseen ja työelämään. Jokaisen tilaston takana on nuori, jonka potentiaali on vaarassa jäädä käyttämättä. Siksi pilotoimme ensimmäistä kertaa Suomessa IPS-mallia NEET-statuksella oleville nuorille etsien konkreettisia, toimivia tapoja vahvistaa nuorten osallisuutta ja rakentaa sujuvampia polkuja kohti opintoja ja työelämää.

Suomi on pitkään saanut olla ylpeä pohjoismaisesta hyvinvointimallistaan, mutta erityisesti yksi kehityskulku erottaa meidän selvästi muista Pohjoismaista: nuorten pääsy koulutukseen ja työelämään. Vaikka nuorten osallisuus vaikuttaa olevan haaste kaikissa Pohjoismaissa, Suomessa ongelma on sitkeämpi ja rakenteellisempi ja siksi myös kalliimpi.

OECD (Organisation for Economic Co-operation and Development) ym. tilastojen mukaan Suomen NEET-nuorten osuus on Pohjoismaista selvästi korkein. OECD:n vuoden 2023 vertailu osoittaa, että Suomessa 18–24-vuotiaiden NEET-osuus oli 12,5 %, kun Ruotsissa se oli 8,6 %, Norjassa 6 % ja Tanskassa 10,4 %. Erot eivät ole pieniä ja ne kertovat siitä, että nuorten kiinnittymisessä koulutukseen ja työelämään on Suomessa rakenteellisesti haastavampaa kuin muissa Pohjoismaissa.

Eroja lähemmin tarkastellessa käy ilmi, että muissa Pohjoismaissa palvelujärjestelmät ovat selvästi integroidumpia, selkeämpiä ja oikea-aikaisempia. Suomessa palvelupolku on usein katkonaisempi. Nuoria siirretään palvelusta toiseen, päätöksiä voi joutua odottamaan pitkään ja vastuu pirstaloituu useiden toimijoiden välille. Tämä heikentää nuoren mahdollisuutta kiinnittyä palveluihin ja saada tukea silloin, kun tarve on suurin. Tässä yhteydessä on tärkeää nostaa esiin Ohjaamojen tekemä työ, joka on Suomessa jo nyt yksi harvoista selkeästi integroiduista, matalan kynnyksen palveluista nuorille. Ohjaamot onnistuvat usein tavoittamaan nuoren varhain ja siten ehkäisemään syrjäytymistä.

Hukkaan valuva potentiaali

NEET-lukujen nousu ei kerro pelkästään tilastoista ja prosenteista. Jokaisen luvun takana on nuori ihminen, jonka potentiaali, osaaminen ja tulevaisuus ovat vaarassa jäädä toteutumatta. Nuoruus on ajanjakso, jolloin identiteetti, ammatillinen polku ja koko elämän suunta rakentuvat. Tutkimusten mukaan pitkittynyt NEET-asema vaikuttaa myöhemmin paitsi työllisyyteen, myös terveyteen, toimeentuloon ja osallisuuden kokemukseen.

Yhteiskunnan hyvinvoinnin näkökulmasta nuorten ulkopuolisuus on kestämätön tie. Työvoimapula, väestön ikääntyminen ja julkisen talouden kiristyminen tarkoittavat, että jokainen nuori tarvitaan mukaan.

IPS NEET-pilotti – voisimmeko tehdä asiat uudella tavalla?

Tämä kaikki on ollut tiedossa jo pitkään, mutta ratkaiseva kysymys on, mitä teemme nyt?

Me Spring Housella olemme olleet aktiivisia hanketoteuttajia jo usean vuoden ajan. Yhteistyössä eri työllisyysalueiden kanssa olemme kehittäneet uusia toimintamalleja sekä tunnistaneet tarpeita ja mahdollisuuksia edistää alueellista ja valtakunnallista työelämää. Nyt tartumme rohkeasti ja ennakkoluulottomasti ensimmäisinä Suomessa NEET-nuorten haasteisiin ja pilotoimme IPS-mallia etsien uusia tapoja tukea nuorten polkuja koulutukseen ja työhön.

Vaikka haaste on suuri ja rakenteet raskaita, pienikin teko on teko. Jokainen malli, joka tuo nuorille paremman mahdollisuuden kiinnittyä, on askel oikeaan suuntaan. Jokainen kokeilu, joka tavoittaa yhdenkin nuoren lisää, on jo itsessään arvokas.

Juuri tästä tarpeesta IPS NEET-pilotti syntyi. Se ei ole massiivinen rakenneuudistus, mutta se voi olla arvokas muutos oikeaan suuntaan. Ami-säätiön rahoittama pilotti yhteistyössä Helsingin kaupungin työllisyyspalvelujen kanssa tarjoaa nuorille henkilökohtaisen, tiiviin ja koulutukseen tai työelämään suoraan kytkeytyvän tuen. Samalla se antaa työnantajille matalan kynnyksen mahdollisuuden toimia osallisuuden rakentajina. Rahoittajana ja kumppanina Ami-säätiö tekee pitkäjänteistä työtä nuorten työelämäosallisuuden vahvistamiseksi ja heidän panoksensa mahdollistaa sen, että uusia toimintamalleja voidaan kokeilla käytännössä. Ilman tätä tukea moni vaikuttava avaus jäisi helposti vain puheen tasolle.

Pelkkä julkisen sektorin panostus ei kuitenkaan yksin riitä vastaamaan näin mittavaan haasteeseen. Nuorten kiinnittyminen koulutukseen ja työelämään ei tapahdu virastoissa, vaan arjessa, yhteisöissä ja ennen kaikkea työpaikoilla. Siksi on perusteltua, että keskusteluissa on nostettu esiin tarve vahvemmalle yhteistyölle yritysten, työnantajien ja muiden yksityisen sektorin toimijoiden kanssa.

Nuorten työllistymisessä tarvitaan yhteisöllistä vetoa; yrityksiä, jotka uskaltavat antaa mahdollisuuksia keskeneräisille poluille ja työpaikkoja, jotka näkevät potentiaalin haasteiden sijaan. Samalla tarvitaan joustavia palveluita, jotka auttavat nuoria kulkemaan kohti työelämää askel kerrallaan.

Blogin on kirjoittanut IPS-valmennuspilotti NEET-nuorille -hankkeen projektipäällikkö Alexandra Malanin.

Kysy lisää IPS-hankkeesta NEET-nuorille