Digiajan työnkuvat ja tehtävät

Digiajan työnkuvat elävät, venyvät ja vaihtavat nimiä nopeammin kuin moni ehtii päivittää LinkedIn-profiilinsa. Siksi digijohtajalle (ja jokaiselle, joka rakentaa tiimiä) on kullanarvoista ymmärtää kaksi asiaa:

1. Mitä osaamista oikeasti tarvitaan menestyvään liiketoimintaan

2. Miltä nämä roolit näyttävät arjessa – ei vain tittelinä organisaatiokaaviossa

Ja kyllä: asiantuntijatausta voi auttaa esihenkilöä ymmärtämään työn todellisuutta. Mutta hyvä johtaminen ei synny automaattisesti “koodarin tai markkinoijan leveleistä”. Toisinaan paras esihenkilö on se, joka osaa kysyä fiksuja kysymyksiä, poistaa esteitä ja luoda tilaa onnistumiselle – vaikka ei olisi itse tehnyt kaikkia asioita käsin.

Kuusi digiajan ammattikokonaisuutta (tämän hetken kartta)

Yleisellä tasolla digiroolit voi niputtaa kuuteen ryhmään:

1. Digimarkkinointi ja -myynti

2. Analytiikka

3. Digikehitys

4. Digitaalinen sisältö

5. Käyttökokemus (UX/UI)

6. Esihenkilöt ja johtajat

Tittelit vaihtelevat yrityksittäin – ja yrityksen koosta riippuen yksi ihminen voi hoitaa useamman hatun. Lisäksi osaamista ostetaan usein myös kumppaneilta. Eli tämä ei ole “yksi oikea nimilista”, vaan käytännönläheinen tapa hahmottaa kokonaisuus.

1) Digimarkkinointi ja -myynti: kasvun moottori

Näiden osaajien tehtävä on yksinkertainen (ja vaikea): tuoda oikeat ihmiset oikeaan paikkaan ja tehdä siitä kannattavaa. Tyypillisiä rooleja:

PPC Specialist (hakusanamainonta): rakentaa ja optimoi maksettua hakunäkyvyyttä (esim. Google Ads/SA360), seuraa tuloksia analytiikasta ja varmistaa, että eurot tuottavat laatuliikennettä.

SEO Specialist (hakukoneoptimointi): kehittää orgaanista löydettävyyttä sisällön ja teknisen optimoinnin kautta (Search Console + usein maksulliset työkalut).

CRO Specialist / Growth Hacker (konversio-optimointi): testaa, mittaa ja parantaa ostopolkuja (A/B-testit, heatmapit, kyselyt, personointi).

Programmatic Specialist (ohjelmallinen ostaminen): toteuttaa ja optimoi display-mainontaa järjestelmien kautta (esim. Adform, DV360/DoubleClick).

Social Media Specialist: sisällöt ja mainonta somekanavissa, yhteisö ja usein myös vaikuttajayhteistyö.

CRM Specialist: sähköpostit, automaatiot, asiakkuuskampanjat, datan laatu ja tietosuoja (HubSpot, Salesforce, Adobe Campaign).

2) Analytiikka: päätöksenteon selkäranka

Data ei ole vain “raportti perjantaisin”. Se on tapa tehdä parempia päätöksiä – ja välttää kalliita arvauksia. Tyypillisiä rooleja:

Data Analyst / Asiakasanalyytikko: mallintaa ja analysoi isoja datamassoja (Python/R/SQL), tekee visualisointeja (Power BI/Tableau/Qlik) ja ymmärtää myös tietovarastoinnin/pilven peruspalikat.

Web Analyst: vastaa kävijäseurannasta, mittaamisesta, tagituksesta ja digikampanjoiden analysoinnista (GA, GTM, BigQuery, Looker Studio/Data Studio).

Research Specialist / Markkinatutkija: suunnittelee ja analysoi tutkimuksia (kval/kvant), käyttää kyselytyökaluja (Webropol/SurveyMonkey) ja hyödyntää myös tutkimustaloja (esim. Taloustutkimus, Kantar).

Lisäksi tietosuoja ja lainmukainen käyttö korostuvat: organisaatio tarvitsee selkeät vastuut (esim. “data champion” -tyyppinen rooli), jotta dataa käytetään oikein ja turvallisesti.

3) Digikehitys: konehuone, joka pitää palvelut liikkeessä

Kun digipalvelu toimii, taustalla on yleensä monta osaajaa ja paljon näkymätöntä työtä:

Product Owner (PO): priorisoi tekemistä, pitää suunnan ja ymmärtää sekä käyttäjää että teknologiaa (Scrum/Kanban, backlog, sidosryhmät).

Scrum Master: valmentaa tiimiä toimimaan tehokkaasti, poistaa esteitä ja suojelee tiimin työrauhaa (usein lähellä projektipäällikkyyttä).

Front-end Developer: rakentaa käyttöliittymän (HTML/CSS/JS jne.), ymmärtää myös UI/UX-periaatteita ja komponenttikirjastoja.

Back-end Developer: vastaa palvelin-, tietokanta- ja integraatiopuolesta (esim. Python/Ruby/SQL), jotta “kone käy”.

Full stack Developer: tekee molempia.

Digital Architect: vastaa kokonaisarkkitehtuurista ja teknologisista valinnoista (pilvi, integraatiot, DevOps, automaatio, usein myös AI/IoT-näkymä).

4) Digitaalinen sisältö: se, mitä asiakas oikeasti kohtaa

Sisältö ei ole “kiva lisä”. Se on usein tärkein osa käyttökokemusta – ja iso tekijä löydettävyydessä.

Web Designer / AD: suunnittelee ja toteuttaa sivuston rakennetta ja visuaalista ilmettä (usein myös teknistä ymmärrystä).

Online Producer: koordinoi sisällöntuotantoa, hallitsee projektin ja tuottaa usein itsekin sisältöä (teksti/kuva/ääni).

Web Copy: suunnittelee ja kirjoittaa verkkotekstit, editoi, pitää kielen virheettömänä ja ymmärtää SEO:n perusteet (ja joskus myös HTML/CSS-perusteet).

Kaiken taustalla yleensä CMS (WordPress, Contentful, Sitecore jne.).

5) Käyttökokemus: “älä pakota käyttäjää ajattelemaan”

Hyvä UX on sitä, että käyttäjä saa tehtyä asiansa ilman taistelua.

UX Designer: tutkii käyttäjää, testaa, suunnittelee polkuja ja varmistaa, että kokemus on selkeä (haastattelut, käytettävyystestit, analytiikan hyödyntäminen).

UI Designer: suunnittelee käyttöliittymän rakenteet, elementit ja visuaalisen järjestyksen (komponentit, ikonit, responsiivisuus, esim. Sketch/Figma-työkalut riippuen talosta).

6) Esihenkilöt ja johtajat: suunta, prioriteetit ja rytmi

Tässä porukassa tärkeintä on yhdistää ihmiset, tavoitteet ja tekeminen niin, että arki toimii.

eCommerce Manager: vastaa verkkokaupan myynnistä + usein myös markkinoinnista, sisällöstä, optimoinnista ja analytiikasta.

Digital Marketing Manager: varmistaa, että markkinointistrategia elää digikanavissa (budjetit, kumppanit, KPI/ROI).

CDO (Chief Digital Officer): johtaa digitalisaation kehitystä ja digikyvykkyyksiä, usein johtoryhmässä.

CMO (Chief Marketing Officer): johtaa markkinointistrategiaa ja brändiä, modernisti datalähtöisesti.

eCommerce Director / Online Sales Director: omistaa verkkoliiketoiminnan myynnin strategian ja operatiivisen johtamisen (data + konversio + asiakaskokemus).

Digiajan työnkuvat ja tehtävät

Pieni mutta hyödyllinen nyrkkisääntö digijohtajalle

Haluatko keskustella aiheesta lisää?