Ihmislähtöisyys digitaalisen transformaation keskiössä
Jatkuvan liiketoiminnan digitaalisen muutoksen aikana tarve ihmislähtöisyydelle on kasvava. Vähitellen organisaatiot tulevat tietoisemmiksi siitä, kuinka tärkeää työpaikkakulttuuri ja työntekijöiden hyvinvointi ovat tuottavuuden ja tulosten kannalta.
Valitettavasti monet yritykset eivät vieläkään ymmärrä tämän kriittisen osa-alueen merkitystä. Vielä ikävämpää on, että monet ymmärtävät asian tärkeyden, mutta eivät omaa kokemusta tai kykyä toteuttaa parannuksia tällä alueella.
Jatkossa se, kuinka hyvin organisaatio reagoi näihin asioihin, linkittyy suoraan liiketoiminnan tuloksiin.
Digitaaliset ratkaisut inhimillisiin ongelmiin
Yksi teknologiaan liittyvä keskeinen ajatus, joka usein unohtuu arjen kiireissä, on se, että sen pitäisi antaa ihmisille mahdollisuus saada enemmän tuloksia pienemmällä vaivannäöllä. Olen työskennellyt pitkään digitaalisten liiketoimintaratkaisujen parissa ja nähnyt tämän toteutuvan useita kertoja.
Yrityksillä on taipumus unohtaa, miten digitaalinen muutos vaikuttaa koko työyhteisöön. Käytännössä ne antavat hankkimiensa työkalujen käyttää heitä sen sijaan, että tilanne olisi toisin päin.
Lisäksi erityiset työntekijöiden tarpeet jätetään usein vähälle huomiolle, vaikka niiden avulla voitaisiin edistää muutosta ja vahvistaa työyhteisöä. Vaikka suurin osa työntekijöistä olisi valmis omaksumaan uuden teknologian, aina löytyy yksilöitä, joille se voi olla haastavampaa ja ellei heidän tarpeitaan huomioida, syntyy yhä suurempi kuilu eri ryhmien välille.
Toistuva ongelma on myös se, että yritykset näkevät digitaalisen muutoksen kertaluonteisena prosessina, jolla on selkeä alku ja loppu sekä helposti mitattavat tulokset. Tämä on harvoin toimiva ja kannattava lähestymistapa.
Nykypäivän liiketoimintaympäristössä digitaalinen muutos on edellytys kaikille organisaatioille, jotka haluavat säilyttää kilpailukykynsä kansainvälisillä markkinoilla. Yhden prosessin tai kanavan automatisointi ei ainoastaan tuo vähäisiä tuloksia, vaan se myös luo väärän kuvan siitä, että organisaatio pysyisi mukana teknologisessa muutoksessa.
Tämä harhaluulo on johtanut ja johtaa edelleen lukuisiin epäonnistuneisiin toteutuksiin, huonoihin asiakaskokemuksiin ja viivästyneisiin projekteihin.
Epäonnistunut lupaus – haasteet tehokkaalle digitaaliselle muutokselle
Digitaalisen muutoksen perusajatus on karkeasti se, että mitä enemmän digitaalisia ratkaisuja yritys ottaa käyttöön, sitä enemmän tuloksia saadaan aikaan. Näin monet liiketoimintajohtajat ainakin näyttävät ajattelevan.
Todellisuudessa, ellei ratkaisujen mukana tule osaamista ja motivaatiota niiden käyttöön, niiden käyttöönotosta on harvoin paljon hyötyä. Toisin sanoen, jos inhimillinen näkökulma puuttuu, mikään määrä teknologisia ratkaisuja ei tule auttamaan.
Tämä on yleisin alue, jossa organisaatiot tarvitsevat ohjausta, eikä se ole yllättävää. Inhimillisen elementin onnistuneessa integroinnissa ja mahdollistamisessa on monia haasteita.
1. Nopeus
Kaikki liiketoimintaympäristössä aina sääntelystä asiakaskäyttäytymiseen asti muuttuu nopeasti. Muutoksen mukana pysyminen ja jatkuva edellä oleminen muodostuu monille yrityksille keskeiseksi tehtäväksi. Mutta työntekijöille jatkuvaan muutokseen sopeutuminen voi olla haastavaa, ja kiirehtiessä vaarana on se, että jälkeen jäävät ne ihmiset, jotka ovat tähän asti vieneet yritystä eteenpäin.
Jotkin organisaatiot tuudittavat itsensä väärään saavutuksen tunteeseen sijoittamalla satunnaisiin digitaalisiin kursseihin tai koulutuksiin. Kuten aiemmin todettiin, tämä lähestymistapa ei ole vain riittämätön, vaan myös haitallinen pitkän aikavälin kasvulle. Ainoa tapa todella sovittaa työyhteisö nopean muutoksen tarpeeseen on jatkuva ja yhtenäinen kehitys ja koulutus ihmislähtöisellä otteella.
2. Työntekijöiden vastustus
On syytä korostaa, että ihmiset ovat organisaation ydin, eikä teknologia. Vaikka ihmisten tulisi ohjata päätöksiä ja tavoitteita, he voivat kuitenkin usein olla syy niiden epäonnistumiseen.
Jotta mikä tahansa digitaalinen muutoshanke (tai mikään projekti ylipäätään) onnistuisi, tarvitsee se työntekijöiden hyväksynnän. Erityisesti digitaalisen muutoksen kohdalla tulee vastaan työntekijöitä, jotka kokevat muutokset uhkaavina. Tämän haasteen tehokas käsittely vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hyvin muutoksen toteutus onnistuu.
3. Yrityskulttuuri
Useissa tapauksissa yritetään toteuttaa muutoksia, jotka eivät sovi yrityksen vakiintuneisiin toimintatapoihin tai kulttuuriin. Esimerkkinä siirtyminen käteismaksuista kassajärjestelmän käyttöön voi aiheuttaa suuria vaikutuksia esim. pienyrityksissä, joiden toiminta ja kulttuuri perustuu henkilökohtaisiin asiakaskontakteihin.
Varmistamalla, että omaksut jatkuvan muutoksen kulttuurin, voit välttää lukuisia haasteita tulevaisuudessa. Kysy itseltäsi, vastaako yrityksen visio sen nykyisiä tavoitteita ja miten nämä tavoitteet tulevat kehittymään tulevaisuudessa.
Johtajuuden rooli ihmislähtöisessä digitaalisessa muutoksessa
Vaikka on kaunis ajatus, että muutos tapahtuisi organisaatiossa alhaalta ylöspäin työntekijöiden hyväksynnällä jokaisessa vaiheessa, todellisuus on usein toinen. Suurin osa organisaatiomuutoksista on ylhäältä alas prosesseja, ja tärkeimmät osallistujat tässä muutoksessa ovat usein yritysten johtohenkilöt.
Ihmiset haluavat lähes poikkeuksetta selkeän näkymän siihen suuntaan, minne he ovat menossa, ja suunnitellun polun, jolla tavoitteeseen päästään. Johtajan ensisijainen tehtävä on varmistaa, että tiimillä on yhteinen suunta ja selkeä ymmärrys siitä. Tapoja tämän tavoitteen saavuttamiseen on monia:
1. Viestintä
Johtajien olisi hyvä saada koulutusta selkeän ja tehokkaan viestinnän toteuttamiseksi. Yleinen ongelma monissa organisaatioissa on illuusio viestinnän toteutumisisesta ilman todellista vuorovaikutusta, ja johtajien tulisi osata puuttua tähän.
2. Koulutus
Kuten todettu, jatkuva koulutus on ihmislähtöisen digitaalisen muutoksen kulmakivi. Ilman sitä organisaatio riskeeraa kasaavansa yhden huonon toteutuksen toisen päälle, mikä johtaa siihen, ettei tuloksia saada. Johtajilla on vastuu tutustuttaa työntekijät parhaisiin käytäntöihin, edistää hyvää työ- ja yksityiselämän tasapainoa sekä kouluttaa tiimejä toimimaan paremmin yhdessä ja yksilöinä.
3. Henkilökohtainen kehitys
Kovien taitojen koulutuksen lisäksi yksi tärkeimmistä investoinneista, jonka yritys voi tehdä, on työntekijöiden pehmeiden taitojen kehittäminen. Johtajien olisi virheellistä odottaa tiimin jäsenten itseopiskelevan ilman, että ohjausta ja tukea aiheeseen liittyen. Tiimin varustaminen oikeilla menetelmillä, jotka auttavat heitä kehittymään ja kohtaamaan uusia haasteita, on yksi tärkeimmistä investoinneista, jonka johtajat voivat tehdä.
Keskeiset havainnot
Ihmislähtöisen lähestymistavan omaksuminen digitaaliseen muutokseen on välttämätöntä nykypäivän liiketoimintaympäristössä.
Jotta tämä toteutuisi tehokkaasti, organisaatioiden on kehitettävä ja toteutettava strategioita, joilla vastataan tämän lähestymistavan keskeisiin haasteisiin kuten: muutosten nopeuteen, työntekijöiden erimielisyyksiin ja tulevaisuuteen panostavaan yrityskulttuuriin.
Liiketoimintajohtajilla on suurin vastuu tämän muutoksen toteuttamisessa.
