Hyppää pääsisältöön
Valmentaja ja valmennettava keskustelevat

IPS-malli: Tutkimukseen perustuva työhönvalmennus

07.06.2022
UutinenAmmatillinen kuntoutusSpring HouseTyöhyvinvointiTyöelämä

IPS-malli on Yhdysvalloista lähtöisin oleva, tutkimukseen ja kansainväliseen näyttöön perustuva työhönvalmennuksen malli. Se on kehitetty erityisesti haastavassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämiseksi avoimille työmarkkinoille. Suomessa Spring House pilotoi IPS-mallia työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa työeläkekuntoutuksessa.

Mallin uudenlainen lähestymistapa ja kannustavat tulokset ovat herättäneet kiinnostusta myös Suomessa.

"IPS-malli on ehdottomasti kokeilemisen ja mahdollisesti myös vakiinnuttamisen arvoinen niin työeläkekuntoutuksessa kuin osatyökykyisten työllistämisessä," arvioi Spring House Oy:n kuntoutuspäällikko Piia Kratsch.

Pitkäjänteinen työelämäyhteistyö keskiössä


IPS-mallissa työelämäyhteistyö on keskeinen osa työssävalmentajien työtä. Työssävalmentajat tekevät laajemmin yrityskontaktointia kuin perinteisessä ammatillisessa kuntoutuksessa, ja asiakkaat ovat aktiivisesti mukana etsimässä kiinnostavia työtehtäviä.

Työssävalmentajat jalkautuvat asiakkaidensa kanssa suoraan yrityksiin.

"Jos asiakkaan tavoittelema työ on esimerkiksi baarityöntekijän tehtävä, ravintoloiden päälliköt ovat usein tavoitettavissa vasta alkuillasta. Tarvittaessa olemme kulkeneet ovelta ovelle tiedustellen työmahdollisuuksia – joillakin toimialoilla tämä perinteinen tapa tuo yhä tuloksia," kertoo Kratsch.

IPS-mallin valmennustavassa työssävalmentajat oppivat jatkuvasti eri toimialojen kasvusuunnitelmista, rekrytointitarpeista ja pätevyysvaatimuksista.

"Työnantajat kertovat mielellään omista tarpeistaan. Näiden tietojen avulla voimme rakentaa asiakkaille konkreettisia polkuja takaisin työelämään. Monelle yritykselle on arvokasta, että työssäoppimisen tavoitteet laaditaan yhdessä ja seurataan niiden saavuttamista," kuvaa työssävalmentaja.

Työssävalmentajan työ tapahtuu pääosin yrityskäynneillä


IPS-mallissa tavoitteena on, että työssävalmentajan ajasta jopa 60 % kuluu työpaikoilla. Nopea lähestymistapa edellyttää valmentajilta osaamista työelämäyhteistyöstä ja rohkeutta yrityskontaktoinnissa. Tuki kohdistuu sekä asiakkaaseen että työnantajaan.

Työssävalmentajan viikoittainen tavoite on kuusi yrityskäyntiä, jotka sisältävät niin uusien työnantajien tapaamisia kuin jo työllistyneiden asiakkaiden seurantoja. Tavoitteena on rakentaa työnantajaverkostoja ja kartoittaa rekrytointitarpeita.

"IPS-maailma on mielenkiintoinen – mitä enemmän aiheeseen perehtyy, sitä enemmän vahvistuu käsitys työelämän vahvasta ja voimaannuttavasta vaikutuksesta. Spring Housessa uskomme, että jokaisella on mahdollisuus työhön, kunhan sopiva työ ja tuki löytyvät. Työssäkäynti on tärkeä yhdenvertaisuuden kulmakivi," tiivistää Kratsch.