Tavoitteena työ! Tarvelähtöisyyden sijaan kohti yhteisen tavoitteen mukaisia palveluja

Kun työn saaminen on yhteinen tavoite, jokainen kohtaaminen muuttuu mahdollisuudeksi. Kunta, työllisyys- ja hyvinvointialue sekä palveluntuottajat voivat yhdessä rakentaa siltoja, jotka ylittävät rajat ja vievät ihmisiä kohti työtä, osallisuutta, merkityksellisyyttä ja kestävää hyvinvointia. Yhteistyöllä ja rakenteita uudistamalla luodaan kestävämpää työllisyyttä ja elinvoimaa.

Monesti puhutaan ihmisen tarpeista ja palveluun ohjaamisesta niiden perusteella. Entä jos vaihdetaankin näkökulmaa ja ajatellaan palveluiden olevan yhdessä sovittujen, johdettujen ja seurattujen tavoitteiden mukaisia? Tällöin palvelut eri sektoreilla tukevat asiakkaan työllistymistä ja ohjaavat kohti työelämää, ei vain palveluiden äärelle. Oleellista on aito moniammatillisuus ja horisontaalinen yhteistyö, joka tähtää yhteistyössä työllistymiseen.

Yhdyspintatyöllä eri kohderyhmien asiakkaat kohti työtä

Kunnan asukkaiden ja asiakkaiden tarpeet ylittävät usein organisaatiorajat. Yhdyspinnoista puhutaan, kun tarkoitetaan kahden tai useamman organisaation toiminnallisia rajoja ja yhteistyön paikkoja. Tyypillinen asiakas on työikäinen henkilö, joka tarvitsee samanaikaisesti usean viranomaisen palveluja edetäkseen kohti työtä. Erityisesti haastavan kohderyhmän asiakkaat, kuten maahan muuttaneet, osatyökykyiset tai työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret hyötyvät yhdyspintatyöstä. Yhdyspintatyö haastaa toimijoita rakenteisiin asti menevään yhteistyöhön ja sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin, kuten työllistymiseen.

Työelämän meneillään oleva murros haastaa työllisyyden ja siten kuntien elinvoimaisuuden edistämisen tavat. Kukaan ei selviä näistä haasteista yksin tai tekemällä asioita samalla tavalla kuin ennen. Siilot, eri luukut ja palveluketjujen katkeaminen ovat rakenteita, joita tulee ravistella

Palvelut rakentavat siltoja työn ja osaamisen sekä toimijoiden välillä

Työelämän meneillään oleva murros haastaa työllisyyden ja siten kuntien elinvoimaisuuden edistämisen tavat. Kukaan ei selviä näistä haasteista yksin tai tekemällä asioita samalla tavalla kuin ennen. Siilot, eri luukut ja palveluketjujen katkeaminen ovat rakenteita, joita tulee ravistella.

Työllisyyden ja sitä kautta alueelliseen elinvoimaisuuden edistäminen vaatii uudenlaista, yhteistyöhön perustuvaa toimintatapaa, jossa viranomaiset, palveluntuottajat, koulutus- ja kolmassektori, työnhakijat ja työnantajat toimivat saumattomasti yhdessä. Pelkkä työllistymisen tukeminen ei enää riitä vaan tarvitaan työpaikkoja, vastaanottava ja erilaisia osaajia rekrytoiva työelämä. Samanaikaisesti työnhakijan osaamista tulee tunnistaa, kohdentaa ja tarvittaessa myös kasvattaa kohti työelämän tarpeita.

Työnhakijan omat tavoitteet ja osaaminen ovat keskiössä, mutta niiden tunnistaminen ja ohjaaminen työnantajien todellisiin tarpeisiin on ratkaisevaa. Valmennuksessa ja ohjauksessa on osattava tunnistaa osaamista, sen siirrettävyyttä ja työtehtävissä tarvittavaa osaamista – ja ennen kaikkea yhdistää nämä toisiinsa. Osaamista ja osaajatarpeita tunnistamalla voidaan ohjata ja valmentaa kohti aitoa ja kestävää työllistymistä.

Kun eri toimijoiden yhteisenä tavoitteena on työllistäminen, mahdollistuu sillan rakentaminen työnhakijan motivaation ja osaamisen sekä työnantajien työntekijäkysynnän välillä. Silloin arjen kohtaamiset muuttuvat mahdollisuuksiksi.

Tavoitteena työllistäminen? Niin meilläkin! Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää, miten voimme edistää yhteistä tavoitetta.