Siirry sisältöön
ratkaisummetyonantajalle henkilostovalmennus4
Takaisin

Case SSP: Työyhteisö vapautui nauttimaan menestyksestä

Ennätysmyynti. Onnistunut pörssiin vienti. Vuosien menestys. SSP Finlandin henkilöstö ylsi huippusuorituksiin tarjotessaan asiakkaille ruokailu-, kokous- ja kahvilaelämyksiä matkustusympäristöissä. Saavutuksista ei kuitenkaan osattu nauttia täysillä.

"Ravintola-ala on siitä upea, että sen ammattilaiset arvostavat omaa työtään", SSP Finlandin HR-päällikkö Eveliina Ihalainen sanoo.

Työhyvinvointi ei SSP:llä ollutkaan kiinni työn merkityksellisyydestä tai motivoivuudesta. 80 esimiehen ja yhteensä noin 210 työntekijän työyhteisössä voitiin periaatteessa hyvin.

"Muutoksien ja vauhdin keskellä työyhteisössä ei kuitenkaan muistettu aina olla ylpeitä upeista yhteisistä saavutuksista, ja halusimme tuoda tämän näkyväksi", Ihalainen korostaa.

"Olimme esimerkki siitä, että hyväkin työyhteisö tarvitsee valmentamista kehittyäkseen parhaaksi."

Train the trainer – esimiehistä valmentavia johtajia

SSP:ssä uskottiin valmentavaan otteeseen ja esimerkillä johtamiseen. Yhtiö suunnitteli Spring Housen kanssa vuoden mittaisen neliteemaisen valmennuskokonaisuuden, joka suunnattiin ensin ravintolapäälliköille, keittiömestareille ja operation managereille: kaikkiaan 30:lle esimiehelle. Teemoina olivat fyysinen jaksaminen ja terveys, valmentava johtaminen sekä työyhteisötaidot ja -vuorovaikutus.

"Ravintolassa työntekijät sitoutuvat erityisesti ravintolapäällikköön. Ravintolapäällikön työ on kuitenkin toiminnallista ja altistaa fyysiselle kuormittumiselle: tehtäviä on pystyttävä jakamaan. Halusimme, että avainroolissa olevat esimiehet vaalisivat paremmin omaa terveyttään ja jaksamistaan. Halusimme tukea ja kannustaa heitä rakentamaan esimerkillään rennompaa, mahdollistavampaa työkulttuuria", Ihalainen taustoittaa.

Esimiehen viestintätaidot ja ns. valmentava johtaminen oli toinen valmennuksen pääteemoista.

"Esimerkiksi tavalla, jolla esimies kysyy työntekijältä voisiko hän jäädä vielä pariksi tunniksi jatkamaan työpäivää, on valtavan suuri merkitys.

Esimiesviestinnän tulee kannustaa molemminpuoliseen avoimuuteen. Jos työntekijä ja esimies uskaltavat puhua haasteellisistakin asioista ajoissa ja suoraan, vältytään monilta konflikteilta", Ihalainen summaa kokemuksen kautta opittuja kehityskohteita.

Työn laadun rinnalle noussut parantunut elämänlaatu

Spring House lunasti SSP:n odotukset. Esimiehiä valmennettiin pienryhmissä, ja vuorovaikutuksen tueksi rakennettiin myös verkkoympäristö. Verkkoympäristössä toteutettiin kysely alkutilanteesta ja mitattiin valmennuksen vaikuttavuutta. Siellä valmennettavat voivat myös jaksojen välillä pohtia oppimaansa.

"Valitsimme Spring Housen, koska olemme pitkään tehneet sisaryhtiö StaffPointin kanssa yhteistyötä HoReCa-alan rekrytoinneissa. Luotimme siihen, että valmentajat tuntevat ravintola-alan työyhteisöjen dynamiikkaa ja ymmärtävät juuri SSP:n HR-näkökulmia. Tässä osuimme oikeaan", Eveliina Ihalainen kiittelee.

"Arvostimme sitä, että valmennusmenetelmät ovat aktivoivia. Valmennettavilta tuli paljon positiivista palautetta siitä, että ryhmätöihin oli löydetty juuri meidän näköisemme työkalut."

Jo valmennuksen aikana avoimuuden ja vuorovaikutuksen ilmapiiri aktivoitui. Valmentavan johtamisen teema päätettiin ulottaa myös noin 50 vuoropäällikköön ja saliesimieheen.

Ihalaisen mukaan investointi on käynnistänyt työyhteisössä positiivisen muutoksen jatkumon:

"Esimiesten kasvaminen valmentaviksi johtajiksi on tuonut numeerisia tuloksia. Sairauspoissaoloprosentti on pienentynyt kuukaudesta toiseen. Merkittävät henkilövaihdokset esimiestasolla ovat jääneet vähiin."

Myös SSP:n ylin johto on ollut valmennuksen tuloksiin tyytyväinen.
"Siitä viestiminen ja oivallettujen asioiden jakaminen on tehnyt elämänlaadun ja työnlaadun välisen yhteyden näkyvämmäksi", Ihalainen toteaa.

HAASTEET LÄHTÖTILANTEESSA:

  • Esimiesten oma terveys ja jaksaminen haluttiin asettaa keskiöön.
  • Esimiesviestintään kaivattiin positiivisempaa virettä.
  • Liiallisen suorittamisen sijaan haluttiin vapauttaa työnteon tunnelmaa.

MUUTOKSET JA HYÖDYT:

  • Sairauspoissaoloprosentti on laskenut.
  • Työyhteisö on oivaltanut työympäristönsä ainutlaatuisuuden.
  • Työyhteisöön on rakentunut positiivisempi keskustelukulttuuri.
  • Oma terveys on asetettu tärkeämmälle sijalle.
  • Yksilöt oivaltavat, että muutos on heidän omasta tekemisestään kiinni.