Työllisyysalueilla puhututtaa nyt vaikuttavuus, yhteistyö ja haastavat kohderyhmät

Kevään aikana olemme tavanneet työllisyysalueiden päättäjiä ja asiantuntijoita eri puolilla Suomea. Olemme kohdanneet markkinavuoropuheluissa, työpajoissa ja keskustelupöydissä yhden yhteisen kysymyksen äärellä: miten rakennamme palveluita, jotka auttavat työnhakijoita etenemään mahdollisimman vaikuttavasti?

Vaikka alueiden lähtökohdat vaihtelevat, samat teemat nousevat keskusteluissa esiin kerta toisensa jälkeen: vaikuttavuus ja tuloksellisuus, kotoutumisen ja työllistymisen yhdistäminen, toimivat kumppanuudet sekä se, millainen palvelu tuo parhaan hyödyn sekä kunnalle että työnhakijalle.

Keskusteluista on jäänyt mieleeni erityisesti nämä neljä havaintoa.

1. Työllisyysalueet kulkevat samaan suuntaan eri lähtöpisteistä

Työllisyyspalveluiden uudistus näkyy eri puolilla Suomea eri tavoin.

Osa työllisyysalueista on jo rakentanut uusia ja toimivia palvelukokonaisuuksia tulevaisuuden tarpeisiin. Toisilla painopiste on vielä rakenteiden ja toimintamallien vakiinnuttamisessa. Se on luonnollista. Osa alueista sai etumatkaa jo kuntakokeilujen aikana, eikä näin suuren muutoksen keskellä kaikkien voida odottaa olevan samassa vaiheessa yhtä aikaa.

Yksi asia kuitenkin yhdistää kaikkia alueita: tahto löytää vaikuttavia ratkaisuja, jotka vastaavat työnhakijoiden todellisiin tarpeisiin ja tukevat työllistymistä mahdollisimman tehokkaasti myös haastavassa työmarkkinatilanteessa.

Juuri siitä vaikuttavissa työllisyyspalveluissa lopulta on kyse.

2. Vaikuttavuudesta puhutaan enemmän kuin koskaan – ja hyvä niin

Jos keskusteluista pitäisi nostaa yksi sana ylitse muiden, se olisi vaikuttavuus. Keskustelu on tervetullutta, mutta samalla on tärkeää erottaa, milloin työllistyminen on tarkoituksenmukainen päämittari ja milloin on tarpeen mitata niitä vaikuttavia toimenpiteitä, jotka mahdollistavat tuloksen syntymisen. Mitä haastavammasta kohderyhmästä on kyse, sitä enemmän tarvitaan vaikuttavia askelia kohti lopputulosta.

Työllistyminen on tärkeä lopputulos, mutta harvoin se tapahtuu yhdessä hetkessä. Erityisesti silloin, kun ihminen tarvitsee enemmän tukea, matkalle kuuluu monia merkittäviä askelia: toimintakyky vahvistuu, kielitaito kehittyy, usko omiin kykyihin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin kasvaa, kokemukset karttuvat, koulutuspolku löytyy ja työelämävalmiudet vahvistuvat.

Nämä eivät ole sivutuotteita. Ne ovat vaikuttavuuden rakennuspalikoita.

Siksi vaikuttavuusperustaisuudessa ei pitäisi keskittyä vain kustannusten hillintään. Sen tulisi ohjata meitä rakentamaan ratkaisuja, jotka aidosti lisäävät ihmisten mahdollisuuksia päästä mukaan työelämään ja pysyä siellä.

3. Haastavien kohderyhmien palveluille on kasvava tarve

Monella alueella pohditaan juuri nyt, miten tukea ihmisiä, joiden työllistymisen esteet ovat moninaisia.

Samalla kuntouttavan työtoiminnan muutokset tuovat työllisyysalueille uusia vastuita. Tämä lisää tarvetta rakentaa palvelupolkuja, jotka eivät jätä ketään väliin.

Tähän ei ole oikoteitä. Onnistuminen syntyy pitkäjänteisestä työstä, yksilöllisestä tuesta ja eri toimijoiden aidosta yhteistyöstä. Mitä haastavampi lähtötilanne on, sitä tärkeämpää on tunnistaa myös pienemmät askeleet, jotka vievät kohti työelämää.

Jos mittaamme vain lopputulosta, jää suuri osa onnistumisista näkymättömiin.

4. Kielen oppiminen ja työllistyminen kulkevat käsi kädessä

Myös maahan muuttaneiden palvelut nousivat esiin lähes jokaisessa keskustelussa.

Tulevat lainsäädäntömuutokset ja kotoutumisen vastuiden siirtyminen kokonaisuudessaan työllisyysalueille haastavat meitä tarkastelemaan kotoutumista uudesta näkökulmasta. Kielen oppiminen, yhteiskuntaan integroituminen ja työkokemuksen kartuttaminen ovat kiinteä osa työllistymisen kokonaisuutta.

Työelämän kielitaitoa ei opita ainoastaan luokkahuoneessa. Parhaimmillaan kieli kehittyy koulutuksen, työn ja arjen kohtaamisten yhdistelmänä. Siksi uskon, että tulevaisuuden vaikuttavimmat ratkaisut nivovat nämä elementit entistä tiiviimmin yhteen.

Kun ihminen oppii kieltä ja kulttuuria, saa kokemusta työelämästä ja rakentaa verkostoja samanaikaisesti, myös tie työmarkkinoille vahvistuu.

Tähän linkki Hesarin juttuun?

Yhdessä kohti syksyä

Kevään keskusteluista on jäänyt ennen kaikkea yksi tunne: kaikilla työllisyysalueilla on vahva halu rakentaa toimivia palveluita muuttuvassa toimintaympäristössä.

Haluan kiittää kaikkia päättäjiä, asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita avoimesta vuoropuhelusta. Näissä keskusteluissa syntyy parhaimmillaan jotain paljon suurempaa kuin yksittäisiä hankintoja tai palvelumalleja: niissä rakennetaan tulevaisuuden työelämää.

Spring Housella haluamme olla aktiivisesti mukana tässä työssä.

Lopulta vaikuttavin palvelu on sellainen, joka auttaa ihmistä löytämään oman paikkansa työelämässä. Juuri sen eteen me teemme töitä joka päivä.

Blogin on kirjoittanut Spring Housen toimitusjohtaja Minna Lindholm-Lähde.