Kiinteistöpalvelualan tulevaisuus ja kasvuodotukset 

💡 Tämä kirjoitus pohjautuu StaffPointin Kiinteistöpalvelualan näkymät 2024 -kyselyyn, johon vastasi 34 alan yritysten edustajaa eri puolilta Suomea. Kyselyssä kartoitettiin alan keskeisiä haasteita, mahdollisuuksia ja tulevaisuuden näkymiä, erityisesti työvoimapulan, teknologian ja rekrytoinnin näkökulmasta.

Tässä blogikirjoituksessa keskitymme kiinteistöpalvelualan tulevaisuuteen ja kasvuodotuksiin, jotka näyttävät pääosin vakaalta, mutta haasteitakin on näkyvissä. Kyselyn perusteella lähes puolet (47 %) vastaajista uskoo alan säilyvän ennallaan, kun taas 30 % arvioi sen kasvavan. Epävarmuutta kokevia oli 24 %, mutta kukaan ei odota kuitenkaan alan supistuvan.

Taloudellinen tilanne ja työvoiman saatavuus avainasemassa

Suurimmat alaan vaikuttavat tekijät ovat taloudellinen tilanne (79 %) ja työvoiman saatavuus (59 %). Tämä kertoo siitä, että vaikka teknologinen kehitys ja vastuullisuuskysymykset (29 %) ovat nousussa, taloudelliset realiteetit ja osaavan työvoiman saaminen määrittelevät alan kehitystä voimakkaimmin.

1 Kasvuodotukset vaihtelevat yrityskoon ja maantieteellisen sijainnin mukaan

Analyysi osoittaa, että alan kasvuodotukset vaihtelevat yrityskoon ja maantieteellisen sijainnin mukaan:

Suuret yritykset (yli 30 M€ liikevaihto) suhtautuvat tulevaisuuteen varovaisemmin, ja suurin osa uskoo alan pysyvän ennallaan.

Pienemmät yritykset (1–10 M€ liikevaihto) taas näkevät tulevaisuuden positiivisemmin, ja niissä kasvua odottavien osuus on korkeampi.

Maantieteellisesti Uudellamaalla epävarmuus on suurempaa (29 % vastaajista), kun taas muualla Suomessa kasvua odottaa suurempi osuus (35 %).

2 Teknologia muuttaa työtä asteittain

Automaatio, digitalisaatio ja tekoäly vaikuttavat alaan, mutta muutos ei ole vielä mullistava. Vastaajista 56 % kokee teknologian vaikutukset kohtalaisina, kun taas vain 9 % uskoo niiden olevan merkittäviä. Siivousrobotit (27 %) ja digitaaliset asiakasratkaisut (50 %) ovat yleistymässä, mutta toistaiseksi laajempi teknologinen murros antaa odottaa itseään.

Toisaalta automaatiot voisivat vapauttaa työntekijöitä rutiinitehtävistä ja antaa heille mahdollisuuden keskittyä enemmän asiakaspalveluun tai vaativampiin tehtäviin.

3 Työvoimapula ja osaamistarpeet

Osaavan työvoiman puute on alan suurimpia haasteita. Peruspalveluiden, kuten siivouksen ja kiinteistönhoidon, osalta osaajapula on merkittävä (80 %). Tulevaisuudessa tekninen osaaminen (68 %), digitalisaatio- ja IT-osaaminen (62 %) sekä esihenkilötaidot (47 %) korostuvat entistä enemmän.

4 Rekrytointihaasteet ja palkkatason vaikutus

Pätevien työntekijöiden löytäminen on haastavaa: 86 % kokee rekrytoinnin melko tai erittäin vaikeaksi. Suurimpina esteinä ovat alhaiset palkat (77 %) sekä kilpailu muiden alojen kanssa (50 %). Kansainvälisen työvoiman rooli on merkittävä, sillä 79 % yrityksistä työllistää ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, ja 71 % on valmiita palkkaamaan heitä lisää tulevaisuudessa.

5 Pohdintaa ja kysymyksiä alan tulevaisuudesta

Voisiko koulutusyhteistyö tai uudet palkkamallit olla ratkaisu työvoimapulaan?

Moni kiinteistöpalvelualan yritys tekee vahvasti yhteistyötä koulujen kanssa tarjoten opiskelijoille harjoittelupaikkoja, kouluttaen ja pätevöittäen omaa henkilöstöään sekä tarjoamalla mm. mahdollisuutta oppisopimuskoulutukseen. Pystyttäisiinkö näitä jo hyväksi havaittuja yhteistyömahdollisuuksia ottamaan käyttöön entistä laajemmin ja valtakunnallisesti?

Oppilaitosyhteistyötä hyödyntävät erityisesti isot ja keskisuuret kiinteistöpalvelualan yritykset. Osa pienemmistä yrityksistä kokee, että heillä ei ole resursseja kouluttaa työn ohessa tulevaisuuden tekijöitä. Useat kiinteistöpalvelualan yritykset nostavat esiin, että opiskelijoilla tulisi olla nykyistä paremmat valmiudet kiinteistöpalvelualan monipuolisiin tehtäviin jo valmistuessaan ammattiin. Ammatillisen koulutuksen rakenne ja sisältö ovat merkittävässä roolissa myös tulevaisuudessa.

Kiinteistöpalvelualan katteet ovat matalat, eivätkä mahdollista laajamittaista provisio- tai bonusmahdollisuutta palkkauksen tueksi. Alalla TES-palkat ovat yleinen käytäntö, vaikka poikkeuksiakin toki on. Alalle yleistä on myös osa-aikatöiden määrä. Tuore työttömyysturvan suojaosuuden poistaminen kannustaa ottamaan vastaan vain kokoaikatyötä. Kaikki yritykset eivät kokoaikatyötä pysty välttämättä tarjoamaan.

Miksi pienemmät yritykset ovat optimistisempia kuin suuremmat? Onko kyse ketteryydestä ja sopeutumiskyvystä?

Pienemmät yritykset pystyvät usein reagoimaan suuria kilpailijoitaan nopeammin. Usein yrittäjät osallistuvat itsekin työskentelemiseen. Kilpailukykyyn vaikuttaa lisäksi pienempien yritysten kevyempi organisaatio, jotka voivat auttaa kulujen pysymistä maltillisina. Pieniltä yrityksiltä voi saada henkilökohtaista ja joustavampaa asiakaspalvelua. Tämä voi osalle kiinteistöpalvelualaa käyttävistä asiakkaista olla ratkaisevaa kumppanivalintaa tehtäessä. Toisaalta pienemmän, yksittäisen toimijan toimituskyky ei välttämättä riitä suurkohteisiin.

Teknologian vaikutus nähdään vielä vähäisenä – johtuuko tämä investointien hitaudesta vai siitä, että ihmistyön merkitys säilyy vahvana?

Uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönotto ja hyödyntäminen riippuvat paljon yrityksestä, sen koosta ja henkilöstörakenteesta. Kaikkea työtä ei voi korvata teknologialla. Käsillä tekeminen tulee varmasti säilymään aina vahvana kiinteistöpalvelualan tehtävissä (mm. huolto- ja korjaustehtävät, puhtaanapito ja konetyöt). Talotekniikka kehittyy ja esimerkiksi ilmastointi- ja lämmitys automatisoituvat, mutta tekniikan ulkopuolelle jää edelleen valtavasti käsillä tehtäviä perustöitä.

Erityisesti isommissa kiinteistöpalvelualan yrityksissä siirtymineen kattaviin toiminnanohjausjärjestelmiin on ollut arkipäivää jo pidempään. Näiden kautta hallinnoidaan kokonaisuutta asiakastiedoista työmääräyksiin ja lopulta laskutukseen sekä kirjanpitoon. Järjestelmiä käytetään hallinnon lisäksi jokapäiväisessä työssä esimerkiksi juuri työmääräysten vastaanottamiseen ja kuittaamiseen. Tässä älypuhelinosaaminen ja riittävä kielitaito ovat tarpeen arkisessa, suorittavassakin työssä.

Voiko kansainvälisen työvoiman rooli kasvaa entisestään, ja miten yritykset voivat tukea kieli- ja kulttuurihaasteiden ratkaisemista?

Osa yrityksistä käyttää jo nyt paljon kansainvälistä työvoimaa! Osa haluaisi lisätä käyttöä, mutta kokee haasteena erityisesti kieli- ja kulttuurihaasteet. Yrityksen asiakaskunta voi myös vaikuttaa mahdollisuuksiin käyttää kansainvälistä työvoimaa. Isommissa yrityksissä työpari-käytännöllä pystytään tukemaan kansainvälisiä osaajia työelämään, sillä käytännöt ja ammattikieli vahvistuu parhaiten käyttämällä sitä aidoissa tilanteissa.

Mitkä konkreettiset toimet voisivat parhaiten vahvistaa alan kasvua ja varmistaa työvoiman saatavuuden tulevaisuudessa?

Isossa kuvassa merkityksellisimmät toimet ovat alan vetovoiman lisääminen, ammatillisen koulutuksen laadun parantaminen, palkkauksen kehittäminen sekä työn ja sen tekijöiden arvostuksen kasvattaminen. Vaikka tekniset ratkaisut ja automaatio kehittyvät, tarvitaan tulevaisuudessakin ihmisiä, jotta työt hoituvat!

6 Yhteenveto

Kiinteistöpalveluala on vakaalla pohjalla, mutta kasvuodotukset ovat varovaiset. Työvoimapula, teknologian asteittainen käyttöönotto ja alan taloudelliset realiteetit määrittelevät tulevaisuutta. Keskeisiä ratkaisuja ovat kilpailukykyinen palkkaus, kansainvälisen työvoiman parempi hyödyntäminen sekä teknologian tuomat mahdollisuudet työn tehostamiseen.

Seuraavassa blogissamme käsittelemme tutkimustamme kokonaisuudessaan kattaen kaikki kyselymme osa-alueet: työvoiman saatavuus alalla, kansainvälisen työvoiman merkitys, teknologiset ratkaisut ja tämän kirjoituksen aihealuetta: alan tulevaisuuden näkymät. Pysy kuulolla!

***

Henkilöstöalan yrityksenä StaffPointilla on näköalapaikka työmarkkinoiden muutoksiin – me tunnistamme alan trendit, osaajatarpeet ja toimivat ratkaisut eri tilanteisiin. Kokemuksemme kiinteistöhuollon ja puhtauspalvelualan haasteista sekä mahdollisuuksista auttaa yritystäsi rakentamaan kestävämmän ja kilpailukykyisemmän HR-strategian. Yhteistyössä voimme kehittää toimintamalleja, joilla houkutellaan, sitoutetaan ja koulutetaan osaavaa työvoimaa myös tulevaisuudessa.

Miten sinun yrityksesi vastaa työvoimapulaan? Keskustellaan aiheesta lisää – ota yhteyttä, niin autamme löytämään ratkaisuja!