Kohtaantoa etsimässä

Keskustelu työllisyydestä käy parhaillaan kiivaana. Työnhakijat etsivät töitä ja yritykset työntekijöitä. Työvoimapula on huutava monilla ammattialoilla. Molemmat osapuolet sanovat, että etsintä ei tuota tulosta. Missä vika ja mikä ratkaisuksi?

Olemme Tampereen kaupungin, Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen ja Spring House Oy:n kanssa yhteistyössä toteutettavassa Entergr8-hankkeessa ohjanneet jo kymmeniä maahan muuttaneita asiakkaita eteenpäin joko suoraan työelämään tai sitä kohti. Hanketyössä olemme havainneet, että erityisenä haasteena ovat rekrytoijien ja työtä hakevien erilaiset polut, jotka kulkevat rinnakkain, mutta muutaman metrin päässä toisistaan. Jotta polut saadaan risteämään, tarvitaan tukea ja tietoa niin työntekijöille kuin työnantajillekin.

Työnhakijoilla ei välttämättä ole viimeisintä tietoa työnhakukanavista tai tarjolla olevista työllistymismahdollisuuksista. Työnhakudokumentit ovat saattaneet jäädä päivittämättä ja kynnys ottaa yhteyttä työnantajaan tai tehdä verkkohakemuksia tulee sitä korkeammaksi mitä pidemmäksi työttömyysaika pitkittyy. Työnantajat taas ovat epätietoisia, mistä sopivia työntekijöitä voisi löytää ja miten määritellä työtehtävissä tarvittava kielitaito.

Moni Suomeen muuttanut työnhakija on opiskellut suomen kieltä sekä ammattitutkinnon alalta, jossa tarvitaan työntekijöitä. Työnhakija on hyvin usein käyttänyt useamman vuoden elämästään saavuttaakseen kohtuullisen suomen kielen taidon ja opiskellakseen ammattitutkinnon, koska on kuullut, että Suomessa tarvitaan tutkinto, ja sen jälkeen pääsy työmarkkinoille helpottuu.

Ensimmäisen työpaikan saaminen voi kuitenkin osoittautua haasteeksi, josta on vaikea päästä eteenpäin. Töitä hakee parhaillaan suuri joukko maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita, joilla on ammattitutkinto, kieliopintoja ja työmotivaatiota. Töitä ei kuitenkaan löydy. Samaan aikaan koneistajista, hitsaajista, siivoojista ja monista muista ammattilaisista on jatkuvasti pulaa.

Tavallisestihan rekrytointiprosessi lähtee liikkeelle siten että yritys avaa työpaikkailmoituksen omien verkkosivujensa kautta ja laittaa paikan auki eri työnhakukanaville. Sitten odotetaan hakemuksia, valitaan haastateltavat ja tehdään rekrytointipäätös. Jos sopivaa ei löydy, jatketaan etsimistä. Usein sopivaa etsitään niin kauan, että työtekijää ei enää edes tarvita.

Mitä tekee sillä aikaa työnhakija? Hän päivittää itse tai ohjaajan kanssa ansioluettelonsa, tallentaa sen omalle koneelleen, tekee työhakemuksen, jää odottamaan, tekee hakemuksen ja jää taas odottamaan. Työnhakija ei ymmärrä, miten systeemi toimii. Hän uskoo yhden hakemuksen riittävän. Usein hakemus sulkeutuu haun loputtua, mutta työnhakija luulee sen olevan edelleen voimassa muihin yrityksen työpaikkoihin.

Jonkin ajan päästä hän saattaa kysyä missä vaiheessa rekrytointiprosessi on, ja häneen luvataan ottaa yhteyttä. Jos yrityksestä ei kuulu mitään, työnhakija ei välttämättä hae enää toista vastaavaa paikkaa vaan ajattelee, että hän ei kelpaa. Taidot tai henkinen jaksaminen eivät riitä useisiin työhakemuksiin tai jatkuvaan työnhakuun, ja osa sopivista työllistymismahdollisuuksista menee hakijalta ohi. Hakija jää yksin ja turhautuu. Hänen resurssinsa jäävät käyttämättä.

Yksinkertaiset keinot hyötykäyttöön: voimaa kohtaamisista

Entergr8-hankkeen järjestämät työnhakupajat ovat osoittautuneet tehokkaaksi tavaksi päästä eteenpäin työllistymisen polulla erityisesti kotoutumisajan ylittäneille asiakkaille, joista osa on saattanut olla pidempään ilman työnhaun ohjausta. Kun työnhakija voi puhua ohjaajalle omasta työnhaun tilanteestaan ja lähteä yhdessä ohjaajan perkaamaan tarjolla olevia työpaikkoja, voi haastattelukutsuja ollakin pajan päätteeksi useampi. Samalla hakija pääsee harjoittelemaan soittamista työnantajille. Myös vertaistuki pajan aikana, vaikka lyhytkin juttutuokio vertaisen kanssa, voi virkistää ja antaa lisäpontta ja uusia ajatuksia työnhakuun.

Tapaamisissa työnhakijat ovat myös saaneet käytännön infoa työnhausta sekä paikallisista yrityksistä.

Työkokeiluun matalammalla kynnyksellä, joustoa kielitaitovaatimuksiin

Jotta kohtaannon edistämisessä onnistutaan, tarvitaan lisää joustavia työllistämisen tapoja ja ratkaisuja, tukea työnhaun prosessin ja työnhakukulttuurin sisäistämiseen. Suomalaisessa kulttuurissa itseohjautuvuus ja hakijan oma-aloitteisuus on tärkeää. Hakuprosessi ei ole valmis, kun hakulomake on kerran täytetty. Tämä on kova vaatimus Suomeen maahanmuuttajana saapuneella ihmisellä, jolla on usein monenlaisia asioita käynnissä elämässään, eikä työnhaku useinkaan ole hänen ainoa haasteensa.

Työnantajapuolella pitäisi nähdä hakijoiden moninaisuus, sillä työntekijä saattaa olla hyvä siivooja, keittiötyöntekijä tai kuljettaja, vaikkei hän ei osaisi itse tehdä kielellisesti rikkaita ja tyylikkäästi taitettuja työhakemuksia.

Yritykset tarvitsevat lisää tukea ja tietoa rohkaistuakseen haastattelemaan kansanvälisiä työnhakijoita ja tekemään kansainvälisiä rekrytointeja myös silloin, kun hakijan hakemus ei ole täydellinen, tai hakija ei osaa täydellistä suomen kieltä. Entergr8-hankkeen kautta yritys voi saada rekrytointiin ja uuden työntekijän vastaanottoon liittyviä palveluja, esim. ohjausta ja työpajoja kielitietoisuuteen tai selkokielen käyttöön – näistä kerromme seuraavassa blogissa.

Yrityksiltä vaaditaan rohkeutta nähdä työnhakijan potentiaali ja työmotivaatio, joka voi olla erittäin hyvä puutteellisesta kielitaidosta tai vähäisestä kokemuksesta huolimatta. Kokemuksemme mukaan suuri osa maahanmuuttajataustaisista työnhakijoista on hyvin motivoituneita työntekoon. Kun alkuun päästään, moni työnantaja saa heistä pitkäaikaisen, luotettavan ja eteenpäin pyrkivän työntekijän.

Tarja Liljeroos, TAKK Anne-Mari Kaapu, Spring House Oy

Kirjoittajat työskentelevät Entergr8- hankkeessa, joka tarjoaa työantajille tukea kansainvälisiin rekrytointeihin ja maahanmuuttajille tukea työnhakuun. Hankkeen toimenpiteisiin kuuluu mm. työyhteisöille suunnatut työpajat kansainvälisen osaajan vastaanottamiseen sekä selkokielen käyttämiseen. Työnhakijoille on tarjolla työnhakuun ja ammatillisen osaamisen päivittämiseen liittyvää valmennusta ja tukea

Hankkeen päätoteuttaja on Tampereen kaupunki. Hanke on osa Tampereen kaupungin kansainvälisen osaamisen ja maahanmuuton strategista ohjelmaa. Osatoteuttajina ovat Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK) ja Spring House Oy.

Entergr8-hanke on Euroopan Sosiaalirahaston ESR-hanke, joka kuuluu Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 – ohjelmaan. Rahoittajana toimii Keski-Suomen ELY-Keskus.

Blogi on julkaistu aiemmin Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) sivuilla.

Lue lisää Entergr8-hankkeesta.