PPP työllisyyspalveluiden tuottamisessa
Työllisyydenhoidon palveluiden siirtyessä kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa, astuvat yksityiset palveluntarjoajat suureen rooliin.
Lue lisää →Yksityiset palveluntuottajat, kuten me Spring Housessa, hahmottelemme parhaillaan tulevaa palvelutarjontaa, joka edistää työllisyyttä ja samalla kuntien elinvoimaa. Valmius tarjota palvelujamme on korkealla.
Samanaikaisesti kunnat ja työllisyydenhoitoalueet valmistelevat budjetteja vuosille 2025 ja eteenpäin. Tässä valmistelutyössä on keskeistä varmistaa palveluiden katkeamaton saatavuus vuodenvaihteessa; hallinnollisesta muutoksesta huolimatta työnhakijoille ja työnantajille tulee taata katkeamaton tuki.
Palveluntuottajien tarjoamilla palveluilla muutostilanteessa saadaan vipuvoimaa viranomaistyöhön: julkinen työllisyydenhoito pystyy keskittymään ydintehtäviin ja muutoksen hallintaan samalla kun palveluntuottajakumppanit takaavat laadukkaan ja työllistävän palvelun asiakkaille.
Olemme pian viimeisellä vuosipuolikkaalla ennen TE24-palvelu-uudistuksen voimaantuloa. Palvelutarpeet ja kilpailutukset, jotka kohdistuvat vuodelle 2025, ovat nyt ajankohtaisia keskustelunaiheita.
Tiedämme, että hankintaprosessit vievät aikaa. Onkin tärkeää varmistaa, että vuoden 2025 palveluhankinnat ja mahdolliset tarjouskilpailutukset ovat heti syksyn alussa suunnittelupöydällä. Näin varmistetaan, että kaikki tarvittavat toimenpiteet voidaan toteuttaa ajallaan ja että palvelut ovat valmiita käyttöönotettavaksi heti vuoden alussa.
”Pilottihankinnat” tai suorahankinnat voivat olla tehokas ja nopea keino muutostilanteen synnyttämään työllisyyspalveluiden tarpeeseen. Pitkäjänteisissä hankintasuunnitelmissa on luonnollisesti huomioitava, milloin ja missä tilanteissa on järkevää järjestää palvelu itse ja milloin hyödyntää ostopalveluita.
Meillä Spring Housessa on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus hankintakilpailutuksista eri puolilta Suomea. Yhteistyössä hankkijoiden ja kattojärjestö Hela ry kanssa olemme kehittäneet hankintaprosesseja.
Kävimme äskettäin mielenkiintoista vuoropuhelua Kuntaliiton johtavan juristin Eeva-Riitta Högnäsin kanssa. Keskustelimme millaisissa tilanteissa ostopalvelu voi tulla kyseeseen ja mistä onnistunut hankinta koostuu. Eeva-Riitta kiteyttää:
”Näinä tehokkuuden ja säästöjen aikana julkisten hankintayksiköiden kannattaa tarkkaan vertailla oman tekemisen vaatimia kustannuksia ja resursseja ostopalveluna hankittavaan tuottamiseen. Erityisesti tilanteessa, jossa hankintayksikkö ottaa hoitaakseen uusia tehtäviä, saattaa olla vakainta nojata palveluntuottajaan, joka on tuottanut palvelua aiemminkin. Taitaen tehty kilpailutus johtaa usein kustannussäästöihin ja tuottaa elinvoimaa työpaikkojen muodossa. Parhaimmillaan taiten tehty kilpailutus sisältää sopimuksen, joka tuo hyötyjä ja etuja sekä tilaajalle että tuottajalle.”
Eeva-Riitta antaa ajallemme tyypillisesti kolme pointtia, jotka on hyvä ottaa huomioon onnistuneessa kilpailutusprosessissa:
1. Lääke moneen - markkinakartoitus. Jos et ole aiemmin tai pitkään aikaan hankkinut hankinnan kohteena olevaa palvelua, markkinakartoitus voi avata monella tavoin ajatuksia hyvän kilpailutuksen tekemiseen. Pienimmillään markkinakartoitus tarkoittaa markkinan tutkimista, vaikka oma-aloitteisestikin selvittämällä, ja parhaimmillaan se sisältää markkinavuoropuhelua, eli keskustelua useamman tarjoajan kanssa. Tee markkinakartoitus jo ennen kuin olet päättänyt kaikki speksit. Kun määrittelyt ja vertailuperusteet on vielä päättämättä, aika on hedelmällisin hyvän kilpailutuksen pohjaksi.
2. Pohdi viestintää. Hankinnoissa viestintä voi sotkea tai ratkaista. Viestintää voi pohtia monelta kantilta. Viestintä voi olla kilpailutuksenne mainostamista avoimesti. Se voi olla myös selkokielistä sanoittamista. taikka vaikka tiedotustilaisuus hankinnasta. Erityisesti viestinnässä pohtisin hankinnan kohteen ja vertailumekanismin kuvaamista. Hankinnoissa sorrutaan usein laista tulevien hallinto- tai ammattisanastojen käyttöön. Sanoita sen sijaan simppelisti ja selkeästi, mitä tahdot ja aiot. Sen voi tehdä ihan suomeksi; vaikka kyse on julkisesta hankinnasta, sen ei tarvitse olla vaikeaa.
3. Älä käytä vanhoja pohjia, ellet ole aivan vakuuttunut, että niissä on käytetty parasta mekanismia. Meillä on hankinnoissa aina varaa tehdä vähän paremmin. Toisen tekemä pohja ei välttämättä tarkoita, että se toimii tai että sillä nyt saavutetaan paras lopputulos. Tee sellainen hankinta, jonka itsekin ymmärrät.
Yhteistyöllä ja ennakoivalla suunnittelulla voimme varmistaa, että työllisyydenhoidon palvelut vastaavat kuntien ja kuntalaisten tarpeisiin myös tulevaisuudessa. Kilpailutukset ja palveluhankinnat ovat keskeisessä roolissa tässä kehityksessä, ja niiden avulla voimme luoda tehokkaampia ja vaikuttavampia ratkaisuja työllisyyden edistämiseksi.
Olipa kyse sitten markkinakartoituksesta, viestinnästä tai hankintaprosessien uudistamisesta, on tärkeää pitää mielessä yhteinen päämäärä: elinvoimaisempi ja työllistävämpi kunta. Jatkamalla avointa dialogia ja yhteistyötä eri sidosryhmien välillä, voimme rakentaa entistä vahvempaa pohjaa työllisyydenhoidon kehittämiselle ja siten edistää yhteiskuntamme hyvinvointia. Kuten Tampereen työllisyysjohtaja Regina Saari StaffPointin Työn uudistajat -podcast-jaksossa ytimekkäästi toteaa: ”Minulla on vahva käsitys, että kukaan taho ei selviä (uudistuksen) haasteista yksinään.”
Blogin on kirjoittanut Spring Housen työvoimapalveluiden liiketoimintajohtaja Anna-Kaisa Koivikko.