Skip to main content
Osatyökykyinenkin osaa
Takaisin

Osatyökykyinenkin osaa

Suomen kantaväestöstä osatyökykyiset ovat yksi työnhakijaryhmä, joiden työpanos tulisi saada paremmin työmarkkinoiden hyödynnettäväksi. Jo nyt Suomi on edistyksellinen osatyökykyisten työllistäjä, mutta hyödyntämätön potentiaali on yhä valtava.

Kuten jo nimikin sen sanoo, osatyökyinen on osatyökykyinen, eli hänellä on käytössään osa työkyvystään. Itselleen sopivassa työssä osatyökykyinen voi olla täysin työkykyinen ja osatyökykyisyys voi olla myös tilapäistä.

Tämän ovat huomanneet myös työnantajat, joiden ennakkokäsitykset osatyökykyisiä kohtaan ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttuneet selvästi aiempaa myönteisemmiksi. Kun aiemmin osatyökykyiseen työnhakijaan suhtauduttiin varauksella, 2010-luvulla työnantajien asenteet osatyökykyisiä työnhakijoita kohtaan ovat muuttuneet selvästi positiivisemmiksi.

Työllistymisessä positiivinen käänne

Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2017 tekemän tutkimuksen mukaan noin 80 % työnantajista arvioi hakijan motivaation ja osaamisen osatyökykyisyyttä merkittävimmiksi tekijöiksi rekrytointipäätöstä tehdessään. Sellaiset suomalaiset yritykset, joilla oli kokemusta osatyökykyisten työntekijöiden palkkaamisesta, arvioivat osatyökykyisten työmotivaation erittäin korkeaksi. Monet pitivät rekrytointia onnistuneena ja arvioivat, että voisivat palkata osatyökykyisiä henkilöitä myös tulevaisuudessa.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat suomalaiset 2009-2018

työkyvyttömyyseläkkeellä
Lähde: Eläketurvakeskus

Myönteiset kokemukset ja asenteiden muuttuminen näkyvät työllisyysluvuissa positiivisella tavalla: Osatyökykyisten työttömien määrä on laskenut Suomessa jo kolmena peräkkäisenä vuonna – yhteensä 30,2 %. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2019 Suomen työelämässä oli mukana yli 12 000 osatyökykyistä työntekijää enemmän kuin vuonna 2015.

Osatyökykyisten lisääntyneen työllisyyden arvioidaan tuovan yhteiskunnalle tällä hetkellä noin 100 miljoonan euron vuosittaiset säästöt.

Jousto auttaa ja ennaltaehkäisee

Positiivinen kehitys on monen tekijän summa, joiden yhteinen vauhdittaja on ollut hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke (OTE) vuosina 2016–2018. Tänä aikana osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia on parannettu muun muassa lainsäädäntömuutoksin ja kouluttamalla yhteensä 700 uutta työkykykoordinaattoria, jotka työskentelevät yksityisissä yrityksissä, kunnilla ja valtiolla.

Työelämän monipuolistuminen ja aiempaa joustavammat työurat ovat niin ikään vaikuttaneet positiivisesti erityisesti sellaisten osatyökykyisten työllistymiseen, joille mahdollisuus etätyöhön ja lyhyempiin työviikkoihin ovat välttämättömyys työssä selviytymiseksi. Kun kymmenen vuotta sitten osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevista noin 66 % teki osa-aikatöitä eläkkeensä ohella, nyt vastaava luku on jo lähes 80 %.

Työn ja arjen joustavalla yhdistämisellä ja työntekijäkohtaisilla erityisjärjestelyillä voidaan myös ehkäistä uupumuksesta ja muista mielenterveyden ongelmista johtuvan työkyvyttömyyden syntymistä, jotka 2020-luvulle tultaessa ovat Työterveyslaitoksen mukaan yksi merkittävimmistä työkyvyttömyyden aiheuttajista.

PK-yritykset parhaita työllistäjiä

Suurimpia osatyökykyisten työllistäjiä ovat olleet yksityiset yritykset ja osatyökykyisiä on työllistynyt kaikille toimialoille. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset ovat kunnostautuneet viime vuosina osatyökykyisten työllistäjinä. Isoissa yrityksissä tilanne on toinen ja syy on selvä: Suuryrityksiksi luettavat yritykset ovat velvollisia maksamaan osan työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien työntekijöidensä eläkkeiden todellisista kustannuksista, mikä tekee osatyökykyisen henkilön palkkaamisesta taloudellisesti riskialtista isoille yrityksille.

Lue myös: Sopiva työ löysi tekijänsä pienyritys Volttimediassa

Yksi osatyökykyisten henkilöiden palkkaamisen tyypillisimpiä esteitä – ennakkoluulojen ja tiedon puutteen ohella – onkin työnantajan kokemat riskit. Siksi osana OTE-kärkihanketta tehty lakimuutos pidemmistä koeajoista on otettu työnantajien keskuudessa innostuneesti vastaan. Vuoden 2017 alussa voimaan tullut laki on madaltanut yritysten kynnystä rekrytoida osatyökykyisiä henkilöitä tarjoamalla työnantajille mahdollisuuden pidempään koeaikaan ja sen jatkamiseen, jos työntekijä joutuu koeaikana olemaan poissa työkyvyttömyyden takia.

Tärkeä ryhmä työllisyystavoitteessa

Osatyökykyisten työllisyysasteen nostaminen entisestään on osa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustaa, arvioi sosiaali- ja terveysministeriö. Osatyökykyisten työllistäminen onkin tärkeä ryhmä Suomen kokonaistyöllisyysasteen nostamisessa.

Osatyökykyisyyden syyt 2018

Graafi: Osatyökykyisyyden syyt 2018
Lähde: Eläketurvakeskus

Rahallisesti osatyökykyisten työllistymisessä arvioidaan olevan 1,3 miljardin euron vuotuinen hyödyntämätön potentiaali. Laskelma perustuu arvioon, jonka mukaan Suomessa on 65 000 sellaista osatyökykyistä henkilöä, joilla on halua ja kykyä tehdä töitä niin, että heidän työttömyyden takia menettämänsä vuosiansionsa olisivat 20 000 euroa per henkilö. Todellisuudessa hyödyntämätön potentiaali on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä laskelmassa ei ole huomioitu työn synnyttämää arvonluontia eikä maksamattomista työttömyysetuuksista tulevia yhteiskunnallisia säästöjä. Vuonna 2018 valtion työkyvyttömyyseläkemenot olivat yli 1,8 miljardia euroa.

Osatyökykyisten työskentelymahdollisuudet ovat nousseet tärkeiksi kysymyksiksi joka puolella läntistä Eurooppaa. Koska osatyökykyisyyden määritelmä vaihtelee maittain, vertailua eri maiden välillä on hankala tehdä. Suomessa osatyökykyisyydelle ei ole virallista määritelmää, eikä osatyökykyisistä pidetä rekisteriä. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan osatyökykyisten henkilöiden työllisyysasteen Suomessa voidaan kuitenkin arvioida olevan Euroopan korkeimpia.

Näkökulmia työllistäjälle

  1. Osatyökykyisen työllistäminen on vastuullinen tapa työllistää.
  2. Ennaltaehkäisevä toiminta on tärkeässä osassa henkilön työkyvyn säilymisessä.
  3. Osatyökykyisissä on merkittävä käyttämätön potentiaali suomalaiselle työelämälle.

Osatyökykyisyys

Mitä tarkoittaa osatyökykyisyys?

  • Osatyökykyisyyttä on monenlaista ja sen syynä voi olla esimerkiksi vamma tai vammaisuus, pitkäaikaissairaus tai vakavasta sairaudesta tai elämänkriisistä toipuminen. Osatyökykyisyys arvioidaan aina tapauskohtaisesti työn asettamat vaatimukset huomioon ottaen. Sopivassa tehtävässä osatyökykyinen voi olla täysin työkykyinen.
  • Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan noin 600 000 suomalaista kokee terveydentilansa rajoittavan työkykyään. Heistä koko- tai osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 140 000 ja työssä noin 300 000.
  • Lisäksi työttömien joukossa, työkyvyn tuen ja työkyvyn arviointiin liittyvien palveluiden ulkopuolella, arvioidaan olevan runsaasti sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole työkykyisiä tai joiden työkykyä voitaisiin parantaa kuntoutuksella.
  • Työkyvyttömyyseläkettä saavien kokonaismäärä on tasaisesti laskenut viimeiset 10 vuotta. Vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkeelle siirtyneiden määrä kuitenkin nousi 6,5 % edellisvuoteen verrattuna. Muutosta selittää 1.1.2018 voimaan astunut laki työttömyysturvan aktiivimallista, joka ei koske työkyvyttömyyseläkkeen saajia.
  • Vuonna 2018 yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin kuntoutustukina henkilöille, joiden arvioidaan voivan palata kuntoutuksen avulla takaisin työelämään täysin työkykyisinä tai osatyökykyisinä. Työkyvyttömyyden syynä oli jokin mielenterveyteen liittyvä sairaus 44 % kuntoutustuelle siirtyneistä.

Lähteet: työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Tilastokeskus, TE-palvelut

Teksti on julkaistu osana StaffPointin Työelämä positiivisessa kierteessä -julkaisua. Tutustu white paperiin ja lue lisää ajankohtaisista työelämätrendeistä!

Kommentti

Erityisasiantuntija Patrik Tötterman: ”Ihmiselle pitää antaa mahdollisuus toteuttaa motivaatiotaan”

"Monesti osatyökykyisyys saattaa olla hyvinkin lyhytaikaista. Lähes kaikilla meistä on kokemusta siitä, että sairaus tai vaiva rajoittaa työntekoamme ja joudumme olemaan poissa töistä. Syynä voi olla tavallinen flunssa tai vaikkapa alaselän vaivat. Ei olekaan liioiteltua sanoa, että kaikki suomalaiset ovat jossain vaiheessa työuraansa osatyökykyisiä. Perinteenä kuitenkin on, että sairauslomalla olevaa pidetään täysin työkyvyttömänä, vaikka tietyillä järjestelyillä työnteko onnistuisi esimerkiksi kotoa käsin.

Meillä on pitkään ollut sellainen harhakäsitys, että osatyökykyisten työllistymiseen liittyvät ongelmat ratkeaisivat pelkästään kuntoutukseen keskittymällä. Nyt ymmärrämme, että nopein muutos on mahdollista saada aikaan muokkaamalla työntekemisen tapoja ja työympäristöä. Vaikka ihmisen toimintakyky pysyy samana, hänestä voi oikeanlaisessa toimintaympäristössä tulla jopa täysin työkykyinen. Kohtuullisten mukautusten järjestämisvelvollisuus on kirjattuna Suomen yhdenvertaisuuslakiin.

Hyvä esimerkki siitä, että ihmisen toimintakyvyn puutteen ei tarvitse rajoittaa hänen työkykyään, on nyt jo edesmennyt avaruusfyysikko Stephen Hawking. Hawking oli oman alansa kansainvälinen huippu, vaikka hänen toimintakykynsä oli rappeuttavan ALS-sairauden takia lähes olematon. Motivaatiolla on varmasti ollut merkittävä rooli siinä, että Hawking pääsi toteuttamaan tutkijanuraansa rajoitteistaan huolimatta. Yhtä tärkeässä roolissa olivat kuitenkin oikeat apuvälineet, joita ilman Hawking olisi ollut eittämättä työkyvytön. Mielestäni Hawkining tapaus osoittaa, että ihmiselle pitää antaa mahdollisuus toteuttaa motivaatiotaan."

Näin osatyökykyisyyttä kommentoi erityisasiantuntija Patrik Tötterman työ- ja elinkeinoministeriöstä.